Vapaus, veljeys ja tasa-arvo... Seuraavassa lyhyt heitto siihen, miten vapauden ihannetta voi lähestyä tasa-arvon kautta silloin, kun kaikki eivät jaa veljeyttä arvona - - tai jakavat sen vain Kainin tapaan, veljensä murhaten.
Pahin tapa vastata terrorismiin olisi rajoittaa kaikkien vapautta. Mutta jos kansalaisten vapauksia ei rajoiteta, terroristeilla on varteenotettava mahdollisuus jatkaa entiseen tapaansa, varsinkin kun näiden omalle hengelle ei näemmä lasketa arvoa. Miten siis tavallinen kansalainen voisi reagoida silmittömän väkivallan uhkaan, joka ei katso aikaa tai paikkaa, vaan on riippumatonta siitä, miten tarkasti kansalainen pyrkii välttämään tilanteita, joissa tällaiselle väkivallalle saattaisi altistua?
Yksi tapa on aseistautua, oppia käyttämään asetta ja kantaa asetta kaikkialla. Edellä mainituin ehdoin yksilötasolla selviytymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi. Mm. suomalaisessa yhteiskunnassa aseen kantamisen oikeus on erittäin rajoitettu, ja itse asiassa sitä on jo aseen omistamisenkin oikeus. Kun eräillä, mm. näillä murha-aikeisilla henkilöillä, aseita kumminkin on, palaamme kysymykseen tasa-arvosta. Kun joillakin vähemmän veljellisillä kanssaihmisillä on mahdollisuus uhata henkeäni ja toisaalta yhteiskunta ei tarjoa suojaa itsemurha-aikein suoritettuja joukkoteurastuksia vastaan, niin miksi minulla tai kenellä tahansa muulla kansalaisella ei olisi oikeutta riittävästi mitoitettuun henkilökohtaiseen suojautumiskeinoon?
Terroristin ja tavallisen kansalaisen välisen tasa-arvon lisääminen yleisen aseiden omistamis- ja kanto-oikeuden kautta saattaisi olla yksi keino, jolla tuliasein tehdyiltä joukkolahtaamisilta olisi mahdollisuus välttyä. Vapaudella on hintansa. Yksilöllisten itsepuolustusmahdollisuuksien merkittävä nostaminen on yksi valuutta vapauden lunastamiseen.
0