Presidentti Francois Holland vaatii, että ISIS on tuhottava. Hän on ilmoittanut myös, että Ranskan päävihollinen on ISIS, ei Syyrian presidentti Bashar al-Assad.
Pariisin terrori-iskujen jälkeen on viimein havahduttu myös siihen, ettei ISIS:stä voi sotilaallisesti lyödä yksinomaan ilmapommituksilla.
Ranskassa paluun politiikkaan tehnyt ex-presidentti Nicolas Sarkozy vaati eilen, että länsivallat tiivistävät yhteistyötä Venäjän kanssa. Tilanne, jossa ISIS:stä vastaan taistelee Syyriassa kaksi liittoutumaa, on hänen mukaansa kestämätön.
Presidentinvirkaan todennäköisesti uudelleen tähtäävä Sarkozy tarkoittaa käytännössä sitä, että lännen tulee liittoutua Assadin kanssa. Vuoden 2012 alussa hän presidenttinä toimiessaan syytti Assadia kansansa massamurhaajaksi ja vaati tätä luopumaan vallasta. Pariisin pommi-iskut pakottivat tekemään uudelleenarvioinnin.
Painetta on vihdoin lisätty myös Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien saamiseksi neuvottelupöytään sodan lopettamiseksi.
Tämä on tuottanut tulosta. Barack Obama ja Vladimir Putin ovat tiettävästi sopimassa siirtymäajasta, jonka kuluessa valta Syyriassa vaihtuu.
Painetta on lisätty myös Venäjän Syyria-operaation kohdentamiseksi entistä selkeämmin ISIS:tä vastaan. Venäjä on Kremlin mukaan tehnyt ilmaiskuja Assadin shiialaisen alawiittihallituksen joukkojen maalinosoituksen perusteella. Pommitukset ovat tämän takia kohdistuneet ensisijaisesti hallituksen joukkoja vastaan taistelevien kapinallisten asemiin.
Venäjän hallituksen tietojen mukaan Yhdysvallat on ollut haluton yhteistyöhön taistelussa ISIS:stä. Se ei Kremlin mukaan ole luovuttanut sen toivomia todustelutietoja ISIS-taistelijoiden asemista.
Myös Yhdysvaltoja on vaadittu tehostamaan ISIS:stä vastaan käytävää taistelua. Johtavien talousmaiden G20-ryhmän kokouksessa eilen presidentti Obama lupasi koventaa otteita äärijärjestön nujertamiseksi Syyriassa.
ISIS-järjestön vallan säilyttämisen ja sotilaallisen menestymisen kannalta välttämättömien rahoitusvirtojen katkaiseminen on tiedetty tarpeelliseksi jo kauan. Eräiden arvioiden mukaan ISIS saisi jopa 40 miljoonaa dollaria kuukaudessa tuottamalla ja salakuljettamalla öljyä.
ISIS on kuitenkin saanut jatkaa öljykauppaa ja rahoittaa sillä toimintansa ilman että siihen olisi tehokkasti onnistuttu puuttumaan. Tämän on johtunut siitä, etteivät Turkki ja Persianlahden arabimaat ole innostuneet asiasta.
ISIS-vastaisen taistelun sijasta ne ovat Yhdysvaltain tavoin olleet halukkaampia tukemaan Assadin hallintoa vastaan taistelevia Syyrian kapinallisia. Näitä on tuettu avokätisesti siinä määrin, että tukea on kohdentunut myös jihadistitaistelijoille, mahdollisesti myös ISIS-joukoille.
Persialahden arabimaat ilmaisivat jokin aika sitten haluttomuutensa jatkaa ilmaiskuja ISIS:tä vastaan. Sen sijaan ne olivat kiinnostuneempia keskittämään voimiaan Jemenin shiilaisia huthi-kapinallisia vastaan. Tämä liittyy osaltaan kysymykseen alueellisesta voimatasapainosta shiiojen ja sunnien välillä.
Persianlahden arabimaiden intressit taistella ISIS:tä vastaan ovat verrattomasti vähäisemmät kuin tukea sunni-jihadistien taistelua Assadia vastaan. Lisäksi on huomattava, että saudien valtionuskonto, wahhabilaisuus ei ole kaukana uskontulkinnasta, jota ISIS ajaa.
Assadille uskollinen Syyrian armeija taistelee nyt Libanonin Hisbollah-taistelijoiden ja Iranin vallankumouskaartin rinnalla sunni-kapinallisia vastaan. Syyrian armeijan on kerrottu Venäjän ilmaiskujen tukemana menestyneen ja vallanneen kapinallisille menettäminään alueita takaisin.
The New York Timesin mukaan Yhdysvallat on nyt iskenyt ISIS-äärijärjestö käyttämää öljynkuljetuskalustoa vastaan. Viranomaislähteiden mukaan maan sotilaskoneet ovat tuhonneet yli sata säiliöautoa lähellä Deir ez-Zorin kaupunkia Irakin rajan tuntumassa. Se on Syyrian keskeistä öljyntuotantoaluetta. Turkista lähteneet lentokoneet tulittivat ja pommittivat säiliöautojen kokoontumispaikkaa, jossa oli lähes 300 autoa. Iskujen tarkoitus on estää ISIS:tä rahoittamasta toimintaansa öljyntuotannolla.
Läntisten sotilastietojen mukaan ISIS olisi Irakin puolella länsivaltojen ilmaiskuissa kärsinyt merkittäviä kalusto- ja miehistötappioita. Pariisiin tehtyjen terrori-iskujen on arvioitu olevan seurausta näistä menetyksistä. ISIS on ilmeisesti joutunut vetäytymään enemmän Syyrian puolelle. Tappiot rintama-alueella eivät kuitenkaan ole estäneet ISIS:tä jatkamasta terroriaan hallitsemillaan alueilla.
Todennäköisyys sille, että Ranska lähettää Syyriaan maajoukkoja taistelmaan ISIS:tä vastaan kasvaa hetki hetkeltä. Operaation onnistumiseksi Ranska tarvitsee kaiken mahdollisen sotilaallisen ja poliittisen tuen. Sitä presidentti Hollande epäilemättä tulee seuraavaksi pyytämään Nato-liittolaisiltaan.
Tähän viittaa myös Hollanden toteamus: "Maahamme on hyökätty: Ranska on sodassa!"
Brittipääministeri David Cameronin eilinen ilmoitus siitä, että britit seisovat ranskalaisten rinnalla realisoitunee Syyrian maaperellä nopeammin kuin arvataankaan.
Nähtäväksi jää, onko Syyria-politiikassaan epäonnistunut Obama valmis lähettämään alueelle maajoukkoja ja kantamaan vastuutaan Lähi-idässä aiheutetun katastrofin jälkien siivoamiseksi.
Petteri Hiienkoski