Suomen nettomaahanmuutto voi tuplaantua vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2014, kun tämän syksyn turvapaikanhakijoista merkittävä osa saa suojelua Suomesta. Lyhyen ajan kuluttua tämän jälkeen alkavat suojelua saaneiden perheenyhdistämiset, mikä tuonee Suomeen ehkä vuoteen 2018 mennessä jopa kymmeniätuhansia ihmisiä lisää. Tämä on tämänhetkisessä Suomessa järisyttävän iso asia, sillä Suomen rooli turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottajamaana ja yleensä maahanmuuttomaana on ollut kansainvälisesti vertaillen pieni.
Suomen kansantalous näet mataa: tuotanto laski tämän vuoden syyskuussa 0,7 prosenttia elokuusta ja oli 2,6 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vienti oli toisella vuosineljänneksellä 1,2 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja työttömyysaste oli syyskuussa 0,2 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Ja suunnilleen samaa rataa on menty jo useampi vuosi peräkkäin.
Maahanmuuttaneen kotoutumiseen Suomeen vaikuttaa ratkaisevasti se, onko hänellä asunto ja työ ja saako hän tarvittavaa koulutusta. Näitä kaikkia asioita on Suomessa tällä hetkellä riittämättömästi.
Asunnoista tosin ei ole pula taantuneilla syrjäseuduilla - sieltä niitä löytyy tuhansia. Asunnoista on pula pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa keskuksissa, joihin maahanmuuttaneet Suomessa perinteisesti haluavat.
Työstä sen sijaan on pula kaikkialla maassa - ja etenkin työstä on pula taantuneilla syrjäseuduilla, joihin jotkut haluaisivat maahanmuuttaneita sijoittaa.
Ja sitten tulee se koulutus. Kotoutumislaki puhuu siitä, että maahanmuuttaneen täytyy voida toimia osallisena Suomessa. Siihen ei kukaan kykene ilman riittävää yleiskielitaitoa. Siis sellaista suomen tai ruotsin kielen hallintaa, jonka avulla selviää liki kaikissa elämäntilanteissa. Maahanmuuttanut, erityisesti aikuinen, on myös juridisesti vastuussa toimistaan. Hänen täytyy siis oppia Suomen kirjoitetut säännöt eli lainsäädäntömme pääpiirteet. Lisäksi hänen on hyvä arjen helpottamiseksi oppia kulttuurimme kirjoittamattomat säännöt eli tapamme ja käytäntömme.
Edellisen lisäksi – jotta pääsisi töihin Suomessa – maahanmuuttanut tarvitsee ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Esimerkiksi tänä syksynä Suomeen saapuneista irakilaisista turvapaikanhakijoista useimmat näyttäisivät saaneen ehkä vain perusasteen koulutuksen ja mahdollisesti jonkin verran ammatillista koulutusta. Kaikkien täytyy tässä yhteydessä ymmärtää se, että irakilainen vaikkapa asentajan koulutus ei käytännössä ole suomalainen asentajan koulutus. Täydentäviä opintoja siis tarvitaan. Ja: niille Suomeen tulleille aikuisille, joilta uupuu perusasteen koulutuskin, tai se on selvästi puutteellinen, pitää peruskoulu järjestää. Vaikka heitä ei olisi paljon irakilaisten joukossa, niin heitä joka tapauksessa on afgaanien ja somalialaisten ryhmissä.
Koulutus on työvoimavaltainen toimiala. Siitäkin syystä koulutus maksaa huikeasti. Myös maahanmuuttaneiden koulutus. Hallituksemme on kuitenkin leikkaamassa Suomen panostusta koulutukseen. Maahanmuuttaneiden kohdalla se saattaa merkitä sitä, että heille suunnatut pienet koulutusrahat pienenevät yhä, ja sitten niitä ohjataan yhä useammalle tarvitsijalle, koska uusia tulijoita on paljon. Jo pitkän aikaa sitten Suomeen asettuneiden maahanmuuttaneidenkin koulutus voi kärsiä tästä.
Suomi onkin käännekohdassa: Nyt pitää valita se, panostetaanko maahanmuuttaneisiin – heidän asumiseensa, työllistämiseensä ja koulutukseensa – oikeasti eli riittävästi vai otetaanko heidät vain vastaan ja annetaan heille yhteiskunnallisia palveluita tyyliin ”siitä mennään yli, missä aita on matalin”.
Jälkimmäisen tien päässä häämöttävät maahanmuuttaneiden ghetot, marginalisoituminen, segregoituminen, syrjäytyminen ja mahdollinen radikalisoituminen.
Maahanmuuttaneella itsellään – pakolaisella tai muulla – ei ole aikaa odottaa Suomen talouden mahdollista joskus tapahtuvaa paranemista. Hän tarvitsee niin pian kuin mahdollista järkevän polun elämässään eteenpäin, niin kuin myös kaikki liki samassa sosiaalis-taloudellisessa tilanteessa olevat kantaväestön edustajat. Suomelta pitää löytyä ryhtiä kantaa vastuunsa – tehdä järkevä pitkän tähtäimen investointi maahanmuuttaneisiin.