Eilen Espoon Bluesin toimitusjohtaja vahvisti, että yhtiö hakee velkasaneeraukseen.
Bluesin talousvaikeudet ovat suru-uutinen jääkiekon ystäville, mutta Espoossa asuvana minun täytyy kysyä: Miksi taas? Vastahan Espoon jalkapallojoukkue FC Honka haettiin konkurssiin ja pudotettiin Veikkausliigasta.
Espoon virallinen väkiluku on 268 924. Espoossa asuu myös eniten kovapalkkaisinta ja korkeasti koulutettua väkeä.
Kyse ei siis pitäisi olla rahasta - mutta siitä juuri on kyse.
Syitä espoolaisten joukkueiden rämpimiseen on varmasti useita. Mieleen tulee ainakin neljä suurta tekijää, jotka hankaloittavat paikallisen urheilukulttuurin kehitystä:
1.) Espoo on suuresta väkimäärästään huolimatta hyvin hajanainen kaupunki. Yhden keskustan sijaan Espoossa on 4-5 erilaista asutuskeskittymää: Tapiola-Otaniemi, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus.
Näiden alueiden asukkaat identifioivat usein itsensä tuon alueen asukkaiksi, eivät niinkään espoolaisiksi. Koripallojoukkue Tapiolan Honka on menestynyt vuosien varrella paremmin ehkä juuri siksi, että se on nimetty Tapiolan joukkueeksi. Pienempikin väkimäärä voi rakentaa fanikulttuuria, jos kokee joukkueen omakseen.
2.) Espoon väkimäärä on kehittynyt nopeasti, eikä kaupungilla tai sen asukkailla ole pitkiä yhtenäisiä perinteitä. Espooseen muuttavan ihmisen on vaikea hahmottaa mistä espoolaisuudessa on kysymys, minkä lisäksi moni varmaan ajattelee, ettei välttämättä asu koko ikäänsä Espoossa. Jos kaupunkilaisuus tuntuu oikeammalta, voi joku muuttaa Helsingin rajojen sisälle. Jos taas kaipaa enemmän yksityistä tilaa, voi muuttaa kauemmas pääkaupunkiseudun ytimestä. Espoo on monille vain kompromissi, ei sydämen asia.
Espoon hajanaisuutta olen pohdiskellut laajemmin täällä: http://pikkujattilainen.blogspot.fi/2015/11/logistinen-kartta-espoon-sielunmaisemaan.html
Toiset kaksi taustatekijää liittyvät aiempana mainittuihin koulutukseen ja hyväpalkkaisuuteen, jotka tässä tapauksessa kenties paradoksaalisesti ovat este taloudelliselle menestykselle.
3.) Jääkiekon harrastaminen vaatii rahaa, mutta kuitenkin joukkueiden fanittaminen on ollut enemmän työväenluokan ja keskiluokan harrastusta. Espoolaiset ovat siis kenties liiankin hyvin koulutettuja ja palkattuja kokeakseen, että juuri jääkiekko on heidän ykkösjuttunsa.
Tampereella, joka on perinteinen työväenkaupunki, on kaksi liigatason jääkiekkojoukkuetta Tappara ja Ilves. Joukkueilla on myös pitkälle ulottuvat perinteet.
4.) En haluaisi sanoa tätä ääneen, mutta kenties yksi vaikuttava tekijä on myös yhteiskuntamme rikkaammalta väestöltä puuttuva solidaarisuus. On monet kerrat toitotettu, että raha ja valta eivät muuta ihmistä vähemmän empaattiseksi, mutta kuitenkin juuri yltäkylläinen Espoo sallii omien joukkueidensa sortua, jos ne eivät menesty.
Koulutus ja korkea tulotaso kenties lisäävät ihmisten yleistä kriittisyyttä, heikentäen yhteishenkeä. Vaatimustaso on korkea, mutta ongelmia kohdatessa löytyy vähän halua jakamiseen ja yhteiseen taakankantoon. Henki tuntuu olevan se, että otteluissa käydään näyttäytymässä, jos tulosta tulee, mutta kiireisten ja kovapalkkaisten aika on kallista, eikä sitä parane tuhlata hävijien kannustamiseen.
Espoon kaupunginhallituksessa Kokoomuksella on 29 / 75 paikkaa, mikä antaa sille jo melkein yksinään täyden äänivallan: http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/espoo_puolueiden_kannatus_2_49.html
On kuvaavaa, että Bluesin pelipaidat ovat väriltään kokoomuksensiniset.
Oikeistolaiseen politiikkaan on viime vuosina kuulunut paljon suuria lupauksia, mutta kuitenkin samaan aikaan taloudenhoito on kuralla. Kun raha päätyy rikkaimpien käsiin, se lakkaa liikkumasta. Siitä ei putoile muille edes murusia. Se sijoitetaan asuntoihin tai osakkeisiin, jotta pääoma voisi entisestään paisua köyhempien vuokratuloista ja työntekijöiden ostovoiman siivuista. Sijoitukset muuttuvat mustaksi aukoksi, jonka gravitaatiovoima imee raalitaloudesta kaiken muunkin irtonaisen rahan. Investointeja on turha odottaa, kun ostovoima on laskussa, eikä kansalaisilla ole mistä nyhtää tai kaikki säästävät.
Viralliset talousteoriamme ovat perustaltaan virheellisiä ja kaikkein suurinta tuhoa ne saavat aikaan paikoissa, joissa niihin voimakkaimmin uskotaan.