Toimittaja Maiju Lemettinen kirjoitti kolumnissaan varuskuntavierailusta (Kun pojasta tehdään sotilas, Ilkka 18.7.2015). Palveluskäytäntöjen muutosta ennakoi hänestä esimerkiksi se, kuinka aamutoimet nyt tehdään kiireettömästi ja hoputtamatta. Tästä johtuen armeijan ilmapiiriä mainittiin lepsuiluksi.
Asepalveluksen kehitys perinteisestä käskyttämisestä demokratian, yhdessä sopimisen suuntaan ei voi olla tarkoituksenmukainen, koska menestyksellinen sodankäynti, jonka tarpeisiin sotilasta koulutetaan, ei ole demokraattinen yritys.
Sotaväen järjestäytymisen on oltava fasistisen hierarkkinen, jossa komentavalla esimiehellä on ehdoton käskyvalta alaiseensa. Sotilaan funktio organisaatiossa on yksinomaan totella ja ajattelematta noudattaa esimieheltä saamiaan komentoja. Tätä varten esimies on tehtäväänsä koulutettu, ja hänen tehtävä on ajattelu, suunnittelu ja toteutus.
Alokaskoulutukseen olennaisena kuuluvat sulkeiset saattavat äideistä ja muista maanpuolustuksen harrastelijoista näyttää järjellistä tarkoitusta vailla olevalta äkseeräämiseltä, mutta näinhän asia ei ole. “Maahan - ylös”, ”taakse poistu” ja vastaavat komennot valmentavat sotilasta taistelutilanteeseen, jossa on kysymys elämästä ja kuolemasta todella.
Maahan! -komento tarkoittaa että maahan heittäydytään käskystä viivyttelemättä, ajattelematta ja vaihtoehtoja analysoimatta. Sirpaleen viuhuessa jo ilmassa väistämiseen on aikaa ehkä joku millisekunti. Väistämisen mahdollistaa ehdollinen refleksi, mikä tarkoittaa että ohje lihasten motoriikkaan menee suoraan korvasta, ilman viivettä jonka aivoissa tapahtuva käsittely aiheuttaisi.
Ehdollisesta refleksistä esimerkkinä on polkupyörällä ajaminen: Ajamisen oppiminen voi olla työlästä, mutta kun sen on kerran oppinut, taito ei unohdu koskaan. Samanlainen refleksi on myös uimataito ja sen puoleen vaikka lentokoneen ohjaaminen kuten kokemuksesta voin kertoa (/www.litorina.org/id39.html/). Ja mikä mukavaa, pyöräillessä ja lentäessä voi ajatella muita asioita.
Pari vuotta sodan jälkeen oli perheeni Kauhavalla joillakin kesäjuhlilla. Rauhallinen kävely keskustan raitilla keskeytyi äkisti kun kirkontornin palosireeni vonkaisi ääneen. Meitä lapsia kovasti huvitti, kun isäni säntäsi salamana ojaa kohti - sirpalesuojaan. Hänellä ehdollinen refleksi toimi. Isä oli elossa.
Ehdollinen refleksi on modernissakin sodankäynnissä elämää säilyttävä. Siksi sulkeiset tulee säilyttää.
Seppo Mononen tutkija filosofian maisteri Ilmajoki
/www.litorina.org/