Historian, etenkin sotahistorian, tuntemuksestaan tunnettu auktoriteetti, eversti evp. Sampo Ahto arvostelee hiljattain ilmestyneessä Sotilasaikakauslehdessä sotatieteiden tohtori Saara Jantusen teosta: Infosota. ”Iskut kohdistuvat kansalaisten tajuntaan” (Otava, Keuruu 2015. ISBN 978-951-1-29189-3)
Olen aiemminkin ihmetellyt Sampo Ahton halua liittyä maamme evp-upseeriston piirissä melko harvinaiseen, mutta sitäkin omituisempaan, Venäjää yliymmärtävään ja sen aggressiivista voimapolitiikkaa jopa jollakin tasolla hyväksyvään kaanoniin, jonka johtohahmoina ennen Ahtoa ovat aktiivisesti profiloituneet mm. Gustav Hägglund ja Pekka Visuri. Liekö syynä suomettuneisuuden ajan historiallinen painolasti ja siitä juontuvat ylipääsemättömät traumat, mutta tähän YYA-aikaa haikailevaan joukkoon en millään olisi halunnut uskoa Sampo Ahtonkin liittyvän.
Ahto kuvailee tohtori Jantusen ajattelua: ”Hänellä on yksiselitteinen vihollinen, ja se on Venäjä. Suomi kuuluu länteen, Jantunen iloitsee ja mainitsee EU:n jäsenyyden ja Naton rauhankumppanuuden.” Toisaalla Ahto kertoo suorastaan pelästyneensä Jantusen teoksen seitsemännen luvun otsikkoa: ”Paasikivi on kuollut, ja niin on Kekkonenkin.” Ahto ihmettelee, mikseivät mainittujen herrojen ulkopoliittiset linjat sopisi edelleen ohjenuoraksi maallemme ja miksi Jantunen haluaa ehdoin tahdoin hankkia kyseenalaisen ystävän kaukaa Atlantin takaa ja vihollisen läheltä nurkan takaa.
Lopuksi Sampo Ahto toteaa: ”Edellä kirjoittamastani kaiketi ilmenee, että turvallisuuspoliittinen ajatteluni poikkeaa suuresti siitä, mitä Saara Jantunen tuo kirjassaan esiin.”
Tämä on hyvin ikävää, ja jopa huolestuttavaa luettavaa. Iäkkäämpi upseeriveljeni Ahto ei näytä lainkaan ymmärtävän, että toisin kuin kylmän sodan aikana, Suomella on nyt tosiasiallinen mahdollisuus irtautua Venäjän otteesta Baltian maiden ja Puolan tapaan. Saara Jantunen ei suinkaan maalaile uhkakuvia, sen tekee Putinin Venäjä itse. On suorastaan vaarallista jatkaa YYA-ajan ummehtunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista silmien ummistamista Venäjän jatkaessa kaiken aikaa ekspansiivisia aggressioitaan naapurimaissaan.
Olen aina mieltänyt Suomen kuuluvaksi läntiseen, sananvapautta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta puolustavaan arvoyhteisöön, enkä siksi voi lainkaan yhtyä Sampo Ahton turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. Emme tietenkään rupea uhoten kalistelemaan sapeleita Venäjän suuntaan, mutta suomettuneisuuden aikakausi on jo ohitettu. Voimme vihdoinkin ihan aidosti valita ulko- ja turvallisuuspoliittisen suuntamme: joko kohti pelokkaan tunkkaista YYA 2.0 –painajaista, tai sitten kohti vapaiden kansakuntien arvoyhteisöä, välimuotoja ei nimittäin ole. Minulle valinta on selvä: West!
Atte Kaleva
