”Vodkalla on aivan erityinen paikka venäläisten sydämissä, eikä ihme, sillä muutaman vodkalasillisen jälkeen elämä hymyilee, maailma syleilee, ja velat muuttuvat saataviksi.”
Tuo yllä oleva lause on lainattu eräästä venäläisestä julkaisusta. Ehkä siinä on tuotu yksinkertaisella lauseella esiin venäläisen köyhemmän kansanosan suhtautuminen maan oloihin ja sen hallintoon.
Mitään muuta ei ole tehtävissä, eikä mitään hyviä muutoksia ole odotettavissa. Maan johtamiseen ei demokraattisesti voida vaikuttaa. On vain hyväksyttävä, että maan valtaistuimella istuu Vladimir Viisas, joka johtaa maata mielensä mukaan ja niin kauan kuin haluaa.
Ei siis mikään ihme, että tavallinen venäläinen poikkeaa silloin tällöin kivijalkabaarissa siemaisemassa lasin- pari vodkaa ja maailma hymyilee hetken ja murheet unohtuvat. Eikä sijoitus ole suuri, noin yksi euro/50 cl.
Ehkä Suomessa kannattaisi kokeilla samaa taktiikkaa. Lasketaan vodkan, ja konjakinkin, hinta niin alas, että jokainen voisi töistä tullessaan piipahtaa baarin kautta siemaisemassa pari ”maailmanparantajaa”. Vaimo näyttäisi kotona kauniimmalta, hallitus säästyisi jokailtaiselta kiroamiselta eikä asuntovelat huolettaisi ainakaan sinä iltana.
Ihan vaan sivutuotteena ravintolat pystyisivät työllistämään työttömiä tarjoilijoita, ulkomaankauppa Viron kanssa kääntyisi ylijäämäiseksi, hallitus saisi kerrankin ansaittua kiitosta ja venäläiset alkaisivat pitää meitä ystävällismielisenä kansakuntana. Aidosti uskovaiset muslimitkin muuttaisivat takaisin raittiisiin kotimaihinsa.