Jaakko Ylitalo ei (Lapin Kansa 23.12., juttu kursiivilla tämän näkemykseni perässä) selvästikään ymmärrä, mitä tarkoitetaan jokien tulvariskien turvarajoilla 1/100v. tai 1/250v. Niiden kriteereissä on nimenomaan huomioitu vesistöalueiden erityispiirteet, kuten Kemijoen vesistöalueen laajuus, lumisuus ja vähäjärvisyys. Niiden pohjalta voidaan verrata saman vesistöalueen erilaisia tulvaennusteita keskenään, ei eri vesistöalueiden tulvaennusteita toisiinsa. Tämä tarkoittaa seuraavaa: Kerran 100 vuodessa (1/100v.) toteutuva tulva on yhtä todennäköinen Kokemäenjoella kuin se Kemijoellakin. Samoin on kerran 250 (1/250v.) vuodessa tapahtuva. Kerran sadassa vuodessa on kerran sadassa vuodessa niin etelässä kuin pohjoisessakin.
Ennusteet kertovat sen, että Kokemäen joella 1/250v. tulva aiheuttaisi suuremmat vahingot (ennen kaikkea Porin keskustassa) kuin vastaava tulva Kemijoella (Rovaniemi mukaan lukien). Silti Kokemäenjoella varaudutaan 1/100v. ennustettuihin tulviin.
Ylitalolle tulee antaa tunnustustakin. Kerran 250 vuodessa ennustettu tulva (1/250v.) voi tulla useana keväänä peräkkäin. Sen todennäköisyys kahtena vuonna peräkkäin on kerran 62500 vuodessa (1/62500v.) ja kolmena vuonna peräkkäin kerran 15 625 000 vuodessa (1/15625000v.). Samalla tavalla kerran 100 vuodessa (1/100v.) tulva sattuu kahtena vuonna peräkkäin kerran 10 000 vuodessa (1/10000v.). Jos tulvariskien osalta varaudutaan 1/100v. tulviin, tulvat ovat joka tapauksessa hallittavissa myös siinä tapauksessa, että tulva tulee peräkkäisinä vuosina. Ja jos tuo raja valitaan, sehän tarkoittaa, että harvinaisempien tulvien torjumisen katsotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Lapissa on vaikuttavissa asemissa ihmisiä, jotka käyttävät energiaansa ja luovuuttaan vuodesta toiseen Vuotos hankkeeseen. Turhaa. Voi vain kuvitella, miten paljon tuolla energialla olisi saatu näiden vuosien aikana uusia, luovia, työllistäviä ja ympäristöystävällisiä työpaikkoja aikaiseksi.
----------------------------
Miksi Kemijoen vesistö on poikkeustapaus?
Jaakko Ylitalo
Kansanedustaja Markus Mustajärvi oli oikeassa eduskunnan kyselytunnilla (17.12.). Kemijoki on poikkeustapaus, mutta miksi? Direktiivi ja laki edellyttävät, että tavoite asetetaan suurimpien toteutuneiden tulvien perusteella ottaen huomioon myös vesistön erityispiirteet ja ilmastomuutos. Lapin ely-keskus on asettanut Rovaniemen tavoitteeksi estää 1/250- tulvien vahingot. Kemijoen tulvaryhmä täsmensi sitä niin, että vahinkojen estäminen koskee myös asuinrakennuksia.
Rovaniemellä 1/250- tasoisen tulvan merkki on hakattu Pöykkölän, nykyisen kotiseutumuseon, kivijalkaan 1859. Toinen lähes samantasoinen tulva on ollut 1910. Näiden tulvien virtaama-arviot ovat 5.800m3/s ja 5.400 m3/s. Vahinkoraja Rovaniemellä on 4.000m3/s virtaama.
Direktiivin ja lain tarkoittama vesistön erityispiirre Kemijoella on valuma-alueen laajuus ja vähäjärvisyys. Kemijoen alue on Saimaan vesistön suuruusluokkaa. Saimaan vesistö on kuitenkin lähes yhtä järvialuetta, mutta Kemijoen vesistössä on vain kaksi suurempaa allasta, Lokka ja Porttipahta, ja nekin aivan vesistön latvoilla, joten niiden merkitys on käytännössä vähäinen.
Muiden Suomen suurten vesistöjen valuma-alueet ovat vain puolet Kemijoen valuma-alueesta. Kokemäenjoen vesistö, johon Kemijoen vesistöä usein verrataan, on vain kolmannes Kemijoen alueesta. Vesistö on kokonaan säännöstelty ja sen keskiosassa on paljon suuria järviä, kuten Näsijärvi, Roine ja Pyhäjärvi.
Kemijoen suurtulvat syntyvät aina sulamisvesistä, ja joen valuma-alue on Suomen lumisinta seutua. Ilmastomuutos lisää sadantaa, mikä tulee Kemijoki-alueella pääasiassa lumena. Venäjän puolella on useana vuonna jo toukokuussa helteitä. Niiden ulottuminen Kemijoelle varhain keväällä aiheuttaa katastrofin.
Tilastollisesti 1/250 - tulva voi tulla milloin tahansa ja vaikka useana keväänä peräkkäin. Voimalaitosaltaat eivät estä suurten vesimassojen syntymistä. Ne vain hidastavat hieman veden virtaamista, mutta eivät estä sitä.
Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että 1/250-tulvan tuhot Rovaniemellä ovat 86 milj. euroa. Tällainen katastrofi on mahdollista torjua vain ottamalla sulamisvedet kiinni Kemijärven yläpuolella, kuten Kemijoen tulvaryhmä on esittänyt.
Lapin ely-keskuksen asettama tavoite, jonka tulvaryhmä on hyväksynyt ja päättänyt, että se koskee myös asuinrakennuksia, on direktiivin ja Suomen tulvariskien hallintalain mukaisesti oikein asetettu.