Järjestelmällinen islamkammon lietsominen on elävää todellisuutta myös tämän päivän Suomessa. Tätä harjoitetaan joko suoraan tai välillisesti, levittämällä tarkoitushakuisesti valittua yksipuolista tietoa, jolla puolestaan luodaan ennakkoluuloista kuvaa islaminsuskoisia kohtaan. Osallisina ovat lukuisat tahot, joista näkyvimpinä poliitikot, äärijärjestöt ja suuri osa mediaa. Sosiaalisen median roolia ei voi myöskään vähätellä: kielteistä ilmapiiriä ruokkimaan pyrkivällä viestillä tavoitetaan salamannopeasti suuri yleisö tai enemmän ja vähemmän saman ideologian ympärille organisoitu verkosto.
Perussuomalaisen ex-kansanedustajan Reijo Tossavaisen US Puheenvuoron kirjoitus ”Suomea ei saa islamisoida! Maassa maan tavalla.” pysäyttää mutta ei kylläkään millään myönteisellä tavalla.
Islamin uskon tahallinen sekoittaminen uskontoa hyväksikäyttävään väkivaltaiseen ekstremismiin, kuten ISIS-terroristijärjestön toimintaan, on tyypillistä islamkammoiselle sanomalle. Islamin usko pyritään saattamaan keinotekoiselle törmäyskurssille länsimaisen tai kristilliseen arvomaailmaan pääosin pohjautuvaksi kuvatun länsimaisen kulttuurin kanssa. Kyse on pahimmillaan ekstremistä, joka ilmenee laskelmoituna henkisenä ja fyysisenä väkivaltana islaminuskoisia kohtaan: jokainen maahamme työn tai pakolaisuuden myötä tuleva islaminuskoinen demonisoidaan potentiaaliseksi islamilaista kulttuurivallankumousta tavoittelevaksi, ISIS-järjestön riveihin värväytyjäksi tai jopa valmiiksi ISIS-terroristiksi. Tämä siitä tosiasiasta huolimatta, että juuri ISIS on tällä hetkellä eräs merkittävä syy sille, miksi lukemattomat islaminuskoiset (!) pakenevat kotimaistaan. ISIS ei jätä monia vaihtoehtoja valtaamillaan alueilla asuville islaminuskoisille.
Länsimainen islamkammoinen radikalismi eri muodoissaan ja ISIS-järjestön kaltainen uskonnolla hirmutekonsa selittämään pyrkivä radikalismi edustavat toinen toistaan ruokkivia ääriä. On varsin tunnettu tosiasia, että ääriradikalismin vastakkaisina näyttäytyvät tahot harjoittavat pahimmillaan yhteistyötä itsetarkoituksellisen sekasorron ja valtapyrkimystensä saavuttamiseksi (TAMMINEN, T., ”Kansankodin pimeämpi puoli”, sivut 192-199, Atena Kustannus, Tammikuu 2015).
Vihreiden kansanedustaja Emma Kari ottaa marraskuussa 2015 ilmestyneessä kirjoituksessaan ”Rasismi ja islamofobia ovat Isisin tavoitteita” osuvan kannan:
”...Ne, jotka Pariisin hirvittävän tragedian jälkeen lietsovat vihaa turvapaikanhakijoita ja muslimeita kohtaan tekevät juuri sitä, mitä Isis toivoi iskullaan saavuttavansa.
Isis on julkisesti nimennyt tavoitteekseensa tuhota eurooppalaisten ja muslimien rauhaisan rinnakkaiselon. He haluavat, että me syytämme heidän veriteoistaan juuri niitä ihmisiä, jotka ovat paenneet kodeistaan Isisin julmuuden ja väkivallan takia. Isis on itse todennut haluavansa estää muslimeja pakenemasta länteen. Isis haluaa rasismia ja muslimeihin kohdistuvaa väkivaltaa. Se tekee heistä vahvempia.
Isis … Heille pommit, muslimeihin kohdistuva viha ja kaaos ovat kasvualusta...”
Emma Karin tavoin Yhdysvaltain Demokraattien presidenttiehdokkuudesta kampanjoiva Hillary Clinton on rohkeasti nostanut esille islamvastaisella sanomallaan maata ja maailmaa järkyttäneen Republikaanien presidenttiehdokaskandidaatin Donald Trumpin toiminnan ISIS-järjestön kannalta otollisen vaikutuksen (Iltalehti, ”Clinton: "Trumpista tulossa äärijärjestö Isisin paras rekrytoija"”, 20.12.2015).
Arkkipiispa Kari Mäkinen ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ovat ilmaisseet varsin selvän näkemyksensä uskonnon väärinkäyttämisestä poliittisiin tarkoitusperiin (Iltalehti, ”Me emme anna periksi”23.12.2015): he eivät alistu eivätkä anna periksi sellaisen edessä!
