Usein kuulee sanottavan, että pakolaiskriisi on mahdollisuus sillä se kohentaa Suomen huoltosuhdetta. Perusteluna on, että maahan tulee paljon työikäistä väkeä, kun taas työikäinen kantaväestö vähenee.
Suomen työllisyysaste on 67 %, tämän verran työikäisestä väestöstä on siis työssä. Taso on varsin heikko ja siksi hallituksen kunnianhimoinen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.
Alustavien arvioiden mukaan vastaanottokeskuksissa olevista turvapaikanhakijoista noin kolmannes on luku- ja kirjoitustaidottomia. Kolmannes on luku- ja kirjoitustaitoista vain omalla äidinkielellään. Paljon puhuttua korkeakoulutusta ja englanninkielen taitoa lienee joka kymmenennellä. Oleskeluluvan saavien kohdalla monen polku työmarkkinoille tulee olemaan kivinen ja edellyttää mittavia tukitoimia.
Tähän asti työllisyysaste näillä turvapaikanhakija kansalaisuusryhmillä (Irak, Afganistan...) on ollut muutaman vuoden maassa olon jälkeen suurinpiirtein 30 %. Vuosien myötä osuus nousee hitaasti ja kymmenen vuoden jälkeen tasoittuu noin 40 % kieppeille. Erot moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin ja kantaväestöön ovat huikeat. Näillä luvuilla Suomen huoltosuhde ei kohene vaan pikemminkin heikkenee, sillä elätettävien suhteellinen osuus sen kun kasvaa.
Tietysti tätä huonoa työllisyysastetta täytyy saada nostettua. Kotouttamispolitiikka laitetaan uuteen asentoon ja mm. kotouttamistoimet säädetään vastikkeellisiksi. Ensi sijassa tärkeintä on saada pois ne turvapaikanhakijat jotka eivät ole edes turvapaikan tarpeessa.