Ensimmäinen kilpailukykyhyppy
Vuosi on taas vaihtunut ja sama touhu jatkuu, jatkuu, jatkuu.... Oletteko laskeneet kuinka monelta poliitikolta tai talousasiantuntijalta on kysytty näitä samoja kysymyksiä, ja he ovat vastanneet aina samoja vastauksia. Ei uusia ajatusta, eikä uutta näkökulmaa. Kun tarkastelee asiaa hieman tarkemmin, ei oikeastaan ole mikään ihme että kaikki ajattelevat samoin. Koska henkilöiden näkökantojen lähtökohdat ovat samoja luo se illuusion että vaihtoehtoja ei ole. Onko oikeasti kysytty tavallisilta kansalaisilta. Kuinka yhteiskunnan talous korjattaisiin?
Jos kaksi henkilöä pystyy tuottamaan yli kaksikertaa, niin voiko 5,4 Miljoonaa ajatella paljon paremmin kuin 200 henkilöä?
Veikkaan että voi.
Minullakin on myös oma pieniä ajatuksia. Jos meitä on muitakin? Voimme yhdessä tuoda esiin jotain erillaista. Olen itse tavallinen ”akateemisesti sivistymätön pulliainen” mutta haastan teidät silti tekemään yhdessä parempaa huomista. He ovat oikeassa että hallitus ei voi valita voittajia, mutta hallitus voi luoda toimintaympäristön mistä voi tulla voittajia suurella todenäköisyydellä. Siispä esittelen teille ensimmäisen kilpailukykyhyppyyn mahdollistavan rakenteen.
Kun meidän ongelmana on huonosti kehittynyt vienti, on syytä kysyä.
- Onko syynä kysynnän yleinen laimeus? vai vientisektorin heikkous
Kysynnän yleiseen laimeuteen emme voi vaikuttaa paljonkaan mutta muihin kylläkin.
- Onko tuotantorakenne yksipuolinen vai heikko kilpailukyky joka on reaalinen tai hintakilpailukykyongelma ?
Ensimmäinen Kilpailukykyhyppy joka vaikuttaa hintakilpailukykyyn.
Työaikareformi 6+6
Miksi yhteiskunnallinen muutos työaikalakeihin?
- Ihminen kestää paremmin lyhytaikaista kuormitusta.
- Yhteiskunnan toimivuudelle on edullisempi että liikennekuormitus tasoittuu.
- Yhteiskunnan toimivuudelle on parempi että energiankuormitus tasoittuu.
- Yrityksille on parempi että vuotuinen normi työaika lisääntyy.
- Yrityksille on parempi että tehokuus isäntyy.
- Yrityksille joustavuus lisäntyy
Minkälainen yhteiskunnallinen muutos työaikalakeihin?
- Lauantai on normaali työpäivä
- Työpäivän pituus on 6 tuntia.
- Päivävuoro(2xvuoroa) on 6:00-18:00
- Ylityölisiä nostetaan.
- Ei työaikalyhennystä
Selitys: Otetaan käyttöön teollisuudessa eteenkin avoimella sektorilla uusi työaikareformi 6+6 joka on hieman modifioitu kokeilussa olleesta 6+6 mallista. Työntekijöillä on 6 tunnin työpäivä, tämä 6 tunnin ”ikkuna” voidaan sijoittaa normihintaisena mihin tahansa kohtaa 6:00 – 18:00 aan. Tämä mahdollistaa työtuntien joustavan käytön eri kuormitustilanteissa. 6+6-malli on testattu ja huomattu että se tuo tuottavuutta lisää noin 1,5h eli samanverran kuin 2h – työajanlyhennys.
Kenelle yhteiskunnallinen muutos työaikalakeihin?
- Tarkoitettu lähinnä teollisuuteen.
- Vapaaehtoinen lisä työaika valikoimaan.
Nykytilanne: Teollisuus työntekijät
Vuotuinen työaika: 1724 tuntia, 215,5 päivää, 12,5 pekkasta, 25 vuosilomia, 8 arkipyhää.
Tunnit: 215,5 x 8 h =1724 h Keskipalkka 16,8 €/h Vuosiansio 28 963 €/v
Työaikareformi: Teollisuus työntekijät (Vuosilomia ja arkipyhien muutoksia ei huomioitu)
Lauantai:45,5pvä Pekkanen:12,5 pvä Yhteensä: 215,5 pvä + 45,5 pvä + 12,5 pvä = 273,5 pvä / v
273,5 pvä x 6 h =1641 h/v ; 1724 h – 1641 h = 83 h / vuosi vähemmän työtä.
Kuinka paljon maksaa: 83 h x 16,8€ = 1394,4 €/v; 1394 € / 1641 h = 85 cent/h.
Jos vuosiansio pidetään samana on annettava 85centin korotus tuntipalkkoihin.
1724h x 16,8 € = 28 963 € niin 1641 h x (16,8+0,83) = 17,63 € = 28 930 €;
Kuinka tämä rahoitetaan? (tuottavuuden nousun lisäksi)
Työaikareformi: Teollisuus työnantajat
Koska normihintaisen päivän muutos 8h → (6+6h) 12h työ lisääntyy 4 tunnilla / pvä
Koska normihintaisen työviikon muutos (8x5) 40h – (pekkanen) → 12h x 6pvä = 72h / vko
Lisäys työaikaan 4h/pvä x 6pvää = 24 h/vko ; 24 h x 45,5 vko = 1092 h /v lisää työtä /1henk
Korotus 0,85 x 1641 € = 1894 € / 1558 h/v = 1,2 € lisätuntien hinta
1641 h x 2 henk = 3282 h/v ; 1724 – 3282 = 1558 h/v x 16,8 = 26 174
Työaikareformi: Yhteiskunta
- Energian kulutus tasaisempi.
- Liikenne tasaisempi.
- Vienti ja sisämarkkinat saavat uutta puhtia.
- Työllisyys korkeampi → verotulot korkeampi
- Tasaisempi talouden aktiivisuus.
Loppuarvio: Työntekijä (voittaa) ; Työnantaja (voittaa) ; Yhteiskunta (voittaa)
Hitsaajan koulutuksella en osaa tehdä laskennallista arviota. Hei te jotka osaatte. Onko tässä järkeä?