On.
Siis asioiden aidosta kehittämisestä niin oikeuksien, tasa-arvoisen erovanhemmuuden kuin yhdenvertaisuuden, kuin monen muun asian saralla. Eikä vähiten siksi että hallitusohjelmassa todetaan että laki lapsen huollosta uudistetaan ja kiusaamiseen puututaan. Huoltokiusaaminen on maassamme suuren luokan kiusaamista. Haluamme tarjota asiantuntemustamme paljon enemmän kuin jossain lainvalmistelun seurantaryhmässä tms.
Toivoa siis on, mutta toivon että luet kuitenkin loppuun asti muutaman huomion aiheeseen liittyen:
1. Nykyinen oikeusministeri syksyllä 2012 lakialoitteiden 27/2012 ja 28/2012 tiimoilta lähetekeskustelussa:
"Jari Lindström /ps. (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen allekirjoittanut nämä molemmat lakialoitteet ja olen tehnyt sen todella mielelläni, koska tässä on kyseessä erittäin tärkeä asia, nimenomaan siltä näkökantilta, että lapsen oikeus ja etu on näiden lakialoitteitten kärkenä.
Vaikkei tästä vieraannuttamisesta minulla ole kokemuksia, niin olen kuitenkin yksi niistä, joka on kokenut sen eron sillä lailla, että vanhempani ovat eronneet ja olen ollut silloin 9-vuotias, ja kyllä se niin on, että suhde toiseen vanhempaan on etäisempi, vaikka vanhempani pystyivät sopimaan näistä tapaamisistaan. Se on vain fakta. Nämä sekä Eerolan että Kiurun kertomat faktat kyllä tekevät tämän lakialoitteen erittäin tärkeäksi, ja toivon todella, että tämä laki tulisi myös käytäntöön."
Lakialoitteiden 27/2012 ja 28/2012 lähetekeskustelu, ensin esittelyt ja sitten paljastava keskustelu:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+79/2012+ke+p+1
2. Tieto-iskumme ja materiaali lasten oikeuksista - erityisistä ihmisoikeuksista!
http://www.isätlastenasialla.fi/lapsen-oikeudet-ovat-erityisia-ihmisoikeuksia/
3.Vieraannuttamisesta joskus laittamani kooste- blogi täällä Uudessa Suomessa:
http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181857-lasten-vieraannuttamisesta-sanottua
4. THL:n tasa-arvopäivillä pitämäni esitysmateriaali
http://www.slideshare.net/THLfi/huomioidaanko-miestaustaiset-jrjestt-yhtlisesti-tasaarvotyss-juha-jr-tiedottaja-ist-lasten-asialla-ry?related=1
Siis: Isät LASTEN asialla, ei Isät isien asialla. Jos nyt jotkut sitä vielä epäilee.
5. Joissakin väitteissä sanotaan että isällä on lähes yhtäläinen mahdollisuus. Syrjitäänkö isiä olosuhdeselityksiin perustuvissa huoltajuuspäätöksissä - tämähän julkisuudessa kiistetään. Tilastotieteen tohtori ja hallituksemme jäsen avaa asiaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja median uutisoinnista joka kuitenkin edelleen lienee laajin asiaa selvittänyt tutkimustulos. Katso slaidit loppuun ja muodosta faktaan pohjaava mielipide:
http://tane.fi/documents/1429808/1978008/Pekka+Pere_ILA.pdf/410f5ef7-2138-4a7b-a2e2-79a0c2724ed3
6. Ylen Kipinä-ohjelmakilpailu ja siitä liittyvää uutisointia. Jotain erikoista asian hoidossa vaikuttaa olevan kun marraskuussa piti viimeksi asiasta kuulla lisää. (Muuten toiseksi kilpailussa tullut ohjelmaidea on Raija Panttilalta joka on Ensi-ja turvakotienliiton erotyöntekijä. Tarjosivat kovan kilpailuhaasteen!) Sanottakoon että itseäni hämmästyttää että vaikkapa Teiniäidit-ohjelmasta on tehty kolme tuotantokautta ja joistakin niistä olevista äideistä ja tilanteista välittyy kuva että äiti voi kertoilla ties mitä lapsen isästä - mutta hänpä ei pääsekään vastaamaan äidin kommentointiin vaikkapa tapaamattomuudesta tai lastensuojeluilmoituksista.
YLElle, sen päättäjille voisin, ja aionkin todeta että minulla (ja tiimillä) olisi tarjota hyvin valmis konsepti tuotantotiimeineen tekemään aiheesta tasokas ohjelma/sarja - ideat ja moni muu on valmiina. YLEkin voittaisi! Mutta YLEltä väläytetty näkemys, että kilpailun tiimoilta tehdään vain joku verkkodokumentti - ei todellakaan tyydytä minua - saati tuskin muitakaan jotka Kipinä-ohjelman äänestyksiin osallistuivat. Ei vastaa ohjelmakilpailun henkeä.
http://yle.fi/aihe/yle-kipina
7. Vainoaminen vs vieraannuttaminen (pohdintaa muutaman vuoden takaa):
Eduskunta on todennäköisesti hyväksymässä vainoamisen kriminalisoinnin. Laki tullee voimaan 1.12014. Hyvä niin sillä kuten ministeri Henrikssonkin (rkp) toteaa niin mitään ihmisiin kohdistuvaa fyysinen tai psyykkistä väkivaltaa tule hyväksyä.
Eduskunnassa käytiin noin tunnin mittainen lähetekeskustelu asiasta. Esille tuotiin, että vainoaminen liittyy usein katkenneeseen parisuhteeseen. Vainoamisen uhreina tuotiin esiin pääosin naiset ja lapset. Hallituksen esitys määrittelee vainoamisen seuraavasti:
"Vainoaminen olisi käsillä, kun joku toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.Vainoamisen tunnusmerkistön toteuttavan menettelyn tulee olla oikeudetonta."
Mitä se sitten on kun joku toistuvasti provosoi viesteillään etteivät lapset halua tavata, arvostelee viesteillään toisen vanhemmuutta ja tekemisiä lasten kanssa ja toisaalta ei sitten itse vastaa mihinkään lapsia tai tapaamissopimusta koskeviin viesteihin, piilottaa lasten puhelimet tai pitää huolta siitä etteivät lapset näe heille tulevia viestejä tai soittoja sekä pahimmassa tapauksessa manipuloi lapsen itse kieltäytymään kontakteista tapaajavanhemman kanssa? Se on vieraannuttamista, henkistä väkivaltaa niin lasta kuin tapaaja vanhempaa kohtaan. Toiminta on omiaan aiheuttamaan kohdevanhemmassa pelkoa ja ahdistusta lapsen menettämisestä aivan kuten myös itse lapsessa tapaajavanhemman menettämisestä.
Kukaan ei ole ehdottamassa vainoamisen estämiseksi kuitenkaan sovittelua. Ei tietenkään. Kaikille on selvää ettei sovittelu muuta vainoajan käyttäytymistä vaan toimii pelkästään keinona piinata vainottua tahoa. Miksi sitten tapaamisen estämisessä ratkaisu on sovittelumenettely? Miksi huoltoriidoissa ratkaisu on asiantuntija-avusteinen sovittelu?
Ministeri Henriksson tuo esiin, ettei yksi pykälä poista vainoamista, mutta on kuitenkin selvä signaali siitä ettei Suomen eduskunta hyväksy vainoamista. Ministeri uskoo kriminalisoinnin vaikuttavan asenteisiin ja ennaltaehkäisyllä saavutettavan ainakin jotain. Toivotaan, että nämä perusteet ovat tuoreessa muistissa kun käsitellään Juho Eerolan vieraannuttamisen kieltävää lakialoitetta ja Pauli Kiurun tapaamisen kriminalisoivaa lakialoitetta.
No ei riittänyt. Esim. Pauli Kiurun aloitteen peräti 141 kansanedustajan tuki (piirin ennätys!) edes ei riittänyt oikeusministerlle vaan asiassa paettiin tyhjien puheiden takaisiin lausuntoihin. Jopa "ei ole lapsen edun mukaista että äiti joutuisi vankilaan". Silloisen ministerin ja asioita tunteella tai ristiriitaisilla ja vanhoihin kliseisiin pohjaavilla tyhjilläkin argumenteilla toimivien asiantuntijoiden vastustus voitti nykyaikaisen tutkimustiedon ja kokemusasiantuntijuuden varassa toimineet - vaikkakin tukeakin aloitteille oli jo silloin paljon myös lausunnonantajissa toki - toisin kuin annettiin yleisesti ymmärtää. Sittemmin on tullut paljon lisää tutkimustietoa asiasta (gradua, empiiristä tutkimusta, väitöskirja jne.) Lasten vieraannuttaminen rikkoo monia keskeisiä ihmisoikeuksia. On katsottava uuden tiedon varassa Kiurun ja Eerolan lakialoitteita - ne olivat aikaansa edellä.
Ja miten muuten vainoamisen suhteen käytännössä asiat menikään?
http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207729-hyva-etta-vainoaminen-on-kriminalisoitu
No se historiasta ja katse tulevaisuuteen! Vieraannuttamisen kieltäminen lastensuojelulaissa ja sen vaikutus lastenhuoltolakiin (LA27/2012) sekä Kiurun aloite lapsen tapaamismisoikeuden perusteettomasta rikkomisesta (28/2012) pitää sisällyttää rikoslakiin ja uudistettavaan lastenhuoltolakiin, kuten muutkin lapsen oikeuksia ja väkivaltaa sekä keskeisiä ihmisoikeuksia rikkova niissä onkin jo pidempään ollut. Ei näitä pidä jättää viranomaisten harkintavallan aliseksi enää jatkossa.
Pitää siis muokata lastensuojelulakia, rikoslakia, asuinkuntalakia ja montaa muuta lakia myös tulee erolasten ja erovanhempien asioiden kehittämisen takia muokata tällä hallituskaudella. Tiedän siis että paljon muutakin pitää lakiuudistuksiin sisällyttää, mutta tehokas ennaltaehkäisy on tärkeintä ja sitä eivät nykykeinot ole, tuovat kyllä leivän tuhansille ja tuhansille - siinä jo motivaatiota vastustaa tiettyjä asioita (ennaltaehkäisevää kriminalisointia) ja painottaa toisia (lisää sovitteluja ja eroneuvontaa).
On selvää että pelkät lakimuutokset eivät auta - tarvitaan koulutusta, asennemuutoksia, uusia toimintamalleja jne. mutta ilman lakiuudistuksia monet muutkin kehittyneet ihmisoikeudet olisivat vain kaukainen haave vielä.
Sanotaan: liha tottelee kuria. Yhtälailla voisi sanoa: viranomainen tottelee lakia.
Tehdään siis sellaiset lait että viranomaisten lisäksi myös lapsen edun vastainen toiminta laajasti sellaiseksi havaitaan ja tuomitaan. Tmä on mahdollista tehdä työkaluilla (joista laki yksi) niin selkeästi ja "pisteytysti" - niin selkeästi että kynnys sellaiseen toimintaan nousee niin korkeaksi että vain "hullu sellaista tekee". Ja taitaville hulluillekin olisi omat keinonsa. Ja juristien ja muiden tahojen porsaanreikien hakeminen lapsen edun ja oikeuksien vastaisesti ja kaikkinainen pulaaminen näissä jäisi pimeään historiaan.
Kiitos jos jaksoit tänne saakka.