Työmarkkinaosapuolet ovat palaamassa neuvottelupöytään tavoitteenaan saada aikaan jo moneen kertaan karille ajanut yhteiskuntasopimus.
Ensisijaisena neuvottelujen tavoitteena näyttää olevan se, että pakkolakien voimaan tulo estetään. Paine sovun syntymiselle on suuri, onhan lakien negatiivisista vaikutuksista uutisoitu suurin otsikoin: palkansaajia on peloteltu sillä, että lakien johdosta tavallisen työntekijän palkkapussi kevenee tuhansilla euroilla. Mutta onko asia niin, vai onko laskelmiin putkahtanut virhe?
Kun neuvottelut syksyllä kariutuivat ja hallitus totesi ottavansa tuottavuusloikan lainsäädännön keinoin, oli ay-liikkeen vasta-argumentti lähinnä tekninen: hallituksen puuttumista asiaan pidettiin epäsopivana ja jo siitä syystä tuomittavana.
Nyt kun näyttää siltä, että pakkolait ihan oikeasti saattaisivat tulla voimaan, on pääargumentiksi noussut lakien taloudelliset vaikutukset palkansaajiin. En ota tässä kirjoituksessa mitään kantaa siihen, ovatko pakkolait parempi vai huonompi vaihtoehto kuin yhteiskuntasopimus. Sen sijaan haluan selvittää, onko pakkolakien kaatamisargumenttina käytetty vaikutusarvio oikein laskettu. Mielestäni ei ole, vaan se on rajusti virheellinen.
Ammattiyhdistykset ja eri toimialojen asiantuntijat ovat viime viikkojen aikana esittäneet laskelmia siitä, minkä verran pakkolait vaikuttaisivat voimaan tullessaan palkansaajien ansiotasoon. Laskelmissa on yleisesti esitetty, että vaikutus palkansaajien bruttopalkkaan on noin 3,3 – 7,9 %.
Viimeksi tänään Ilta-Sanomat julkaisi nettisivuillaan Akavan laskelman pakkolakien vaikutuksesta palkansaajan vuosituloon. Uutisessa kerrottiin, että esimerkiksi 5.000 euron kuukausipalkkaa saavalla, pitkän loman omaavalla henkilöllä vaikutus vuosituloon on -4.999 euroa. Taulukko uutisen tuloksista on kuvassa 1.
Koska uutisessa ei kerrottu, miten näihin lukuihin oli päästy, eikä Akavankaan sivuilta tätä tietoa löytynyt, laskelman oikeellisuutta ei ole mahdollista osoittaa. Tein sen sijaan oman laskelmani, jossa esimerkkipalkansaajalla on 5.000 euron kuukausipalkka. Oletuksena on myös se, että henkilöllä on ns. valtion pitkä loma (38 päivää) ja että hän on virka-aikaa tekevä virkamies.
Akavan väitteen mukaan kyseisessä tuloluokassa ansiomenetys on 7,9 % vuosituloista, kun oman laskelmani mukaan menetys on 1,25 %. Toivottavasti laskelmani on väärin, sillä on erittäin huolestuttavaa, jos virallisten neuvotteluosapuolten toimesta annetaan väärää informaatiota ja siten päätökseen vaikutetaan väärin perustein.
LASKELMASTANI TARKEMMIN:
Hallituksen ilmoituksen mukaan pakkolaeilla
- leikataan lomarahoista 30 prosenttia,
- ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton,
- vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja
- loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.
1. leikataan lomarahoista 30 prosenttia
Lomaraha on 50 % rahana maksetusta lomapalkasta. Eli käytännössä puolen kuun palkka. Jos esimerkkihenkilön lomarahaa leikataan, on 30% 2.500 eurosta 750 euroa. Tämä on kiistatta se vuosituloon kohdistuva menetys, joka pakkolaista hänelle aiheutuu. Se on 1,25 % vuositulosta.
2. ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton
Kun argumenttina on Akavan laskelmassaan käyttämä “pakkolain vaikutus 5.000 eur kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan VUOSITULOON”, tulee laskelmaan ottaa mukaan sellainen tekijä, joka oikeasti laskee vuosituloa. On virheellistä väittää, että laki sellaisenaan aiheuttaa tulon menetyksen. Menetystä tulee vain, jos sairastaa.
Rehellisempää olisi ilmoittaa vaikka keskimääräisen sairastamisen aiheuttava lovi palkkaan. Kukin voi itse arvioida, mikä vaikutus ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella omaan tulovirtaan mahdollisesti on. Yleistä laskelmaa siitä ei voi tehdä.
3. vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi
Esimerkkihenkilön valtion pitkä loma (38 päivää) on lomaviikoiksi muutettuna 7,6 viikkoa. Jos tätä etua lyhennetään 6 viikkoon, tarkoittaa se 8 lomapäivän vähennystä nykytilaan. Huomattava on, että vuosiansioon tai bruttopalkkaan ei tällä muutoksella ole euronkaan vaikutusta.
Kansalaisille pitäisi rehellisyyden nimissä kertoa, että sama rahamääräinen palkka kyllä maksetaan vuositasolla, mutta henkilö on 8 päivää vähemmän lomalla ja vastaavasti noina päivinä töissä. Menetys kohdistuu siis vapaa-aikaan, ei bruttopalkkaan, eikä vuosituloon.
Jos halutaan osoittaa muutoksen vaikutusta laskennalliseen palkkatasoon, niin se toki voidaan tehdä. Tällöin ei kuitenkaan tule viestittää, että käytettävissä oleva rahamäärä vähenee. Ei se vähene. Vapaa-aika vähenee.
4. loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi
Tässä on ihan sama viesti kuin edellisessäkin kohdassa. Kuukausipalkkaisen tapauksessa vuosiansio ei pienene loppiaisen tai helatorstain vuoksi, mutta henkilö joutuu samalla kuukausipalkalla tekemään kyseiset päivät “sisään”, mikäli haluaa olla tuolloin vapaalla. Erotuksena aikaisempaan käytäntöön on se, että vapaa-aika vähenee. Palkka ei euromääräisesti vähene lainkaan. Eli tälläkään muutoksella ei ole vaikutusta ostovoimaan.
SUMMA SUMMARUM
Näin laskettuna pakkolakien todellinen rahamääräinen vaikutus esimerkkihenkilön vuosituloon on siis 750 euroa, eikä Akavan väittämä 4.999 euroa. Kuvassa 2 on sama vertailu myös muiden uutisessa olleiden tuloluokkien osalta.
ENTÄ JOS MENETETTY VAPAA-AIKA LASKETTAISIIN MUKAAN?
Esimerkkilaskelmassa siis löydettiin aitoa menetystä 750 euron verran. Lisäksi
- jos 8 menetettyä lomapäivää hinnoitellaan, on niiden vaikutus 1.818 euroa (yhden päivän hinta on 227 euroa, kun 5.000 eur/22 työpäivällä)
- jos loppiainen ja helatorstai hinnoitellaan, on niiden vaikutus yhteensä 455 euroa
Yhteenlaskettu “menetys” on näin ollen 3.023 euroa. Jää vielä melkoinen ero Akavan esittämään 4.999 euron “vuositulomenetykseen”. Siihen summaan päästään, jos em. lisäksi lasketaan mukaan 9 yksittäistä palkatonta sairaslomapäivää, eli rahaksi muutettuna 1.976 euroa esimerkkituloluokassa.
Kun kansalaisia pelotellaan pakkolakien vaikutuksella, niin toivottavasti kerrotaan totuus eikä vääristellä sitä.
- Jos väittää uudistuksella olevan varman vaikutuksen vuosituloon, on se osoitettava laskelmin.
- Jos haluaa simuloida eri vaihtoehdoilla ja mahdollisilla tulonmenetyksillä, on reilua kertoa oletuksen perusteet. Esimerkiksi, että jos sairastaa 9 yksittäistä päivää, niiden vaikutus on tässä tuloluokassa 1.976 euroa.
- Jos haluaa muuttaa menetetyn vapaa-ajan “rahaksi”, on syytä kertoa, että summa on pelkästään laskennallinen, ei aito vähennys palkkapussiin.
Toistan vielä, että toivon todellakin olevani väärässä. Toivon, että Akava ja muut rahamääräisiä vaikutuksia esittävät avaavat esittämiensä lukujen taustan, jotta ne voidaan tarkistaa.