Oikeusministeriö juhlallisesti tiedottaa :
"Vuoden 2015 alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa valtion ja kuntien lisäksi koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekemään yhdenvertaisuussuunnitelmat ja edistämään yhdenvertaisuutta. Suunnitelman laatimisvelvollisuus koskee kaikkia vähintään 30 henkilöä työllistäviä työnantajia.
Oikeusministeriö on tuottanut tukiaineiston, joka helpottaa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa tehtäessä lähdetään liikkeelle yhdenvertaisuuden arvioinnista. Arvioinnin perusteella tehdään suunnitelma toimenpiteistä.
Yhdenvertaisuuden arvioinnin työkalu auttaa arvioinnin tekemisessä. Aineistosta löytyy myös mm. esimerkkejä erilaisiin syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiin liittyvistä kysymyksistä sekä esimerkkejä toimintojen kehittämisestä yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Yhdenvertaisuussuunnitelman pitää olla valmiina vuoden 2017 alkuun mennessä. Suunnitelman voi tehdä omana itsenäisenä suunnitelmanaan tai osana jotakin muuta yhteistoimintalaeissa säädettyä suunnitelmaa, kuten tasa-arvosuunnitelmaa."
Yhdenvertaisuuden arvioinnin työkalu tulostettavana versiona
Esimerkkejä eri väestöryhmien kokemasta syrjinnästä
Romanit
Romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot heikentävät romanien yhdenvertaisia mahdollisuuksia työllistyä. Romanilapsia kiusataan kouluissa muita lapsia enemmän.
Romaniperheelle asetetaan erityisehtoja kun he vuokraavat asunnon / vuokra-asuntoa ei myönnetä lainkaan.
Työpaikalla tai kaupassa tapahtuvasta varkaudesta syytetään helposti ensimmäiseksi romanityöntekijää tai -asiakasta.
Saamelaiset
Kunta kieltäytyy tarjoamasta saamenkielistä päivähoitoa tai vanhustenhoitoa, vaikka siihen olisi tarvittavat resurssit.
Saamelaisiin kohdistuu vihapuhetta internetissä. Saamelaisnuoret kokevat syrjintää kulttuurisen taustansa takia.
Maahanmuuttajat
Näkyviin vähemmistöihin (tummaihoiset ja muut valtaväestöstä ulkonäöltään poikkeavat) kuuluviin henkilöihin kohdistuu rasistista nimittelyä ja väkivaltaa julkisilla paikoilla.
Kielitaitovaatimukset asetetaan vaatimukseksi työssä, jossa ne eivät ole työn tekemisen kannalta välttämättömiä.
Henkilön, jolla on vieraskielinen nimi tai joka puhuu murtaen suomea, on vaikeampi työllistyä kuin kantasuomalaisen.
Vammaiset
Pyörätuolilla liikkuva henkilö ei pääse esteellisiin kauppoihin, työpaikkoihin tai luokkahuoneisiin, vaikka kohtuullisilla toimilla pääsy olisi järjestettävissä.
Huonokuuloinen henkilö ei kuule keskustelua meluisassa kokousympäristössä ja häneltä evätään induktiosilmukan käyttö.
Näkövammainen henkilö ei voi osallistua yliopiston pääsykokeeseen, koska koe perustuu näkemiseen, vaikka itse opintoura ja opintojen suorittaminen olisivat hänelle mahdollisia.
Seksuaalivähemmistöt
Henkilö ei uskalla tuoda samaa sukupuolta olevaa partneriaan työyhteisön tietoon, koska pelkää syrjintää.
Homoseksuaaleihin jkuuluviin kohdistuu viharikollisuutta.
Seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori/aikuinen joutuu kuuntelemaan loukkaavia vitsejä koulussa/työpaikalla.