Netissä on kiertänyt juttuja YLE;n raiskauksenehkäisyvideosta. Jossa pitää katsoa tuimasti silmiin ja sanoa "Ei". Tässä yhteydessä on vaikeaa nähdä mikä on videon alkuperäinen yhteys. Kuitenkin on selvää että videon temput näyttävät tehoavan lähinnä jonkinlaisiin "herrasmiesraiskaajiin" tai klähmijöihin. Tämän on toki väitetty tarkoittavan jopa sitä että video toimisi Suomalaisissa olosuhteissa koska Suomalainen Mies on niin hyveellinen. Ja tästä on jatkettu siihen, että maahanmuuttajien kohdalla tilanne olisi aivan toinen.
Itse en usko että seksuaalinen häirintä on koskaan tämänlaisista välittänyt. Minut itsenikin on kerran kirjaimellisesti nostettu seinälle siitä että olen huomauttanut että ei kenties ole järkevintä mahdollista toimintaa vongata ja klähmiä naista joka on jo selvästi ja toistuvasti kieltänyt. Itse näen että jos seksuaalirikosten toimintarakennetta kuvaa tuollaiseksi niin se maistuu jo uhrien väheksynnältä. Että "miksi et sanonut 'ei'"...
Toisaalta moni ei pidä vonkaamista ollenkaan seksuaalisena häirintänä. (Minkä tiedostaminen on minusta ensiarvoisen tärkeää kun mietitään koko aihetta.) Ja itse asiassa tässä kohden melko moni sanookin aivan suoraan että naisten tulisi olla jotenkin otettuja siitä että heille sanotaan kohteliaisuuksia. Tai kehutaan. Ajatus siitä että kouriminen, viheltely ja panemisehdottelu olisi jotenkin mairittelevaa tai jopa kohteliasta on tietenkin hieman erikoinen.
Uskoisin kuitenkin että seksuaalisen häirinnän luonteeseen kuuluu sellaisia vastavuoroisuuden muotoja joiden ymmärtäminen vaatii mestari Jussi Halla-ahon siteeraamista. Tarkalleen ottaen on otettava eräs hänen pahamaineisimmista ja kohujaherättäneimmistä kommenteistaan takavuosilta.. Hän sai varsin kiinnostavaa mediajulkisuutta kirjoitettuaan homoseksuaaleista. Aloitan siitä mistä on hyvä alkaa. Eli alusta. Mestari kuvasi itse tapahtumien kulkua seuraavalla tavalla:
"Yksi nykymaailman ärsyttävimmistä piirteistä on se, että kadulla ei saa olla rauhassa. Varsinkin pysähtyminen on vaarallista, koska silloin joku urpo tulee välittömästi selittämään. Muutama viikko sitten polttelin tupakkaa talomme edessä. Kadun toisella puolella olevasta Tehtaanpuistosta ilmestyi suunnilleen ikäiseni, siististi pukeutunut mies, joka hissukseen käveli kohti. Arvelin hänen tulevan pummimaan tupakkaa. Sen sijaan hän lausui: "Terve! Sinä näytät mieheltä, joka tarvitsee kunnon suihinottoa." "Ei pidä paikkaansa", vastasin. "Voinko näyttää, mitä osaan", hän kysyi. "Et voi", vastasin. "Miksi en", hän kysyi. "Koska en halua", vastasin. "Oletko varma", hän kysyi. "Olen", sanoin. "Harmi", hän sanoi ja käveli pois."
Prosessi on selvästi laillinen. Ihmiset saavat kysyä seksisuoritteista. Itse asiassa aktio joka on tehty ilman suostumusta on raiskaus. Halla-aho ei kuvaakaan raiskausta vaan vonkaamista. Mies ehdotti hänelle seksiä. Eli tapahtui jotain jota tapahtuu monille naisille joka ikinen päivä.
Halla-aho ei ollut mairiteltu. Sen sijaan hän oli pahastunut. Häntä häiritsee eihaluttavalla seksillä ehdottelu. Etenkin kun eistä jatkettiin tenttaamisella. On selvää että toisen ein kohdalla käyttäytyminen onkin epäkohteliaampaa. Kun nainen kohtaa seksuaalista häirintää, hänen pitäisi olla mairiteltu. Häntähän kehutaan. Seksin ehdottaminen kun on aina mairittelevaa. Halla-aho demonstroi että tämä ei ole niin ilmiselviö.
Ehdotus on rehellinen eikä homoseksuaali yrittänyt raiskata Halla-ahoa. Ei oli ei. Naisille kerrotaan että tämänlainen tilanne on vielä sovelias. Ehdotus on ehdotus. Ja että jos kukaan ei koskaan ehdottelisi niin ei syntyisi lapsia. Ja jollain tasolla tämä on totta. Vasta raiskausta katsotaan "tosiasiallisena". Seksuaalinen häirintä on kuitenkin tätä laajempi käsite. On itse asiassa vaikeaa nähdä onko Halla-ahon kohtaaman homon kohdalla tämä raja ylitetty. Se on mahdollista. Ja se on sitä myös naisten kohdalla. Ehdottelussa on asteita. Kohteliaisuus ja ihmisten tunteminen vaikuttavat tyylivalintojen sopivuuteen. Nyrkkisääntönä minulla asiaan on se, että jos ehdottelun lauseet ja asenteet lisäävät mahdollisuutta saada ystävällisen vastareaktion - ja kenties jopa seksiä - se on tilanteenmukainen. Mutta jos lause lisää mahdollisuutta saada korvilleen se on todennäköisesti seksuaalista häirintää. On toki vaikeaa sanoa missä vaiheessa imarteleva pyyntö muuttuu eksaktisti epäkohteliaisuudeksi. Ja milloin epäkohteliaisuus muuttuu rikolliseksi. Mutta se, että erot ovat harmaasävyiset eivät tee niitä olemattomiksi. Siksi Halla-ahon pahastuminen on ymmärrettävä.
Kuitenkin jos katsotaan emotionaalisia reaktioita, reaktiot ovat samalla yliampuvia että jollain epäeettisellä tavalla ymmärrettäviä. Halla-ahokin sai pahastumista koska hän kertoi siitä miten "Tehtaanpuiston homon kanssa mietin hetken, että jospa hakisin yläkerrasta pyssyn ja ampuisin päähän. Olisiko sitä seuraava hekuma niin suuri, että se ylittäisi vankilareissusta seuraavan harmituksen? Väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino." Reaktio on kieltämättä väkivaltainen ja tätä kautta kohu on ymmärrettävä. Ja tämä osio nostikin Halla-ahon negatiivisen julkisuuden keskiöön.
Mieleen ei kuitenkaan voi olla tulematta tässä yhteydessä Katja Kettu. Hän esitti"Voima 8/2009" -lehdessä omakohtaisiin kokemuksiinsa nojaavan tilannekuvauksen. Hänen ystäviään on raiskattu ja hän on itse kohdannut väkivaltaa. Hän on huomannut että ensimmäinen asia näissä on ollut kysely siitä onko jotenkin provosoinut tilannetta. "Jostain syystä raiskatun tai raiskausyrityksen kohteeksi joutuneen täytyy yhä vakuutella omaa viattomuuttaan tapahtumassa. Suomessa julkisessakin keskustelussakin elää myytti, jonka mukaan humalassa nainen on itse syypää rangaistukseen. Samn logiikan mukaan vanhuksia ja vammaisia suorastaan pitää potkia, mitäs ovat niin ankean vähäväkisiä." Tunnereaktioltakaan ei voitu välttyä. Sillä seksuaalinen häirintä herättää sellaisia. Koska ilmiö on vakava. Ketju jatkoikin asiasta hyvin Halla-ahomaisella asenteella ; "Kehotankin päättäjiä astumaan keskiajalta valistuksen valoon. Ehdotukseni on, että otamme käyttöön tohtori Joseph-Ignace Guillotinen 1700 -luvulla keksimän kätevän leikkurin. Sen avulla voitaisiin ikään kuin takavarikoida rikoksentekovälineet valtion haltuun. Alkaisi se raiskaamisen ilokin laantumaan, kun vaarana olisi menettää se kaikkein kallein lelu."
Onkin mielenkiintoista miten feminismi ja perussuomalainen maahanmututokriitikko usein asetetaan eri puolille. Mutta tässä tilanteessa Katja Kettu ja Jussi Halla-aho voisivat jakaa keskenään samastumiskokemuksia kertomuksillaan seksuaalisesta häirinnästä. (Siitä huolimatta että sekä feministit että maahanmuuttokriitikot ymmärtävät tässä tilanteessa, että klähmintärikoksen ja raiskauksen välillä on vakavuusasteita. Ja molemmat myös nojaavat argumenteissaan tämän aivan relevantin erottelun varaan monissa kohdissa.)
0