Jokaisen kansanedustajan luulisi noudattavan lakia ja täyttävän velvollisuutensa. Mitään lasten elämään vaikuttavaa lakia ei ole järkevää säätää, ellei eduskunta pysty näyttämään toteen, että lain lapsiin kohdistuvien vaikutusten hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Lain vaikutukset pitää arvioida tekemällä asiaa koskeva asianmukainen lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista on osa Suomen lainsäädäntöä. Eduskunnan tehtävä on ottaa huomioon tuon sopimuksen määräykset lakeja säätäessään. Jokaisella kansanedustajalla on omakohtainen velvollisuus toimia niin, että jokaista lasten elämään vaikuttavaa lakia säädettäessä otetaan ensisijaisesti(!) huomioon lapsen etu. Vasta sen jälkeen, kun eduskunnassa on näytetty toteen lapsen edun toteutuminen, on oikeutettua tehdä päätös lain säätämisestä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määrätään mm. seuraavaa:
- Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (3 artikla, kohta 1).
- Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla).
Ellei eduskunta mitä tahansa lapsia koskevaa lakia säädettäessä näytä toteen, että lain lapsiin kohdistuvien vaikutusten hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, ei eduskunta voi osoittaa, että lain säätämisessä on otettu ensisijaisesti huomioon lapsen etu.
Jos ei ole olemassa objektiivista näyttöä vaatimuksen täyttymisestä, ei ole mitään perusteita väittää vaatimuksen täyttyvän.
Suurin osa kansanedustajista on osoittanut täydellistä vastuuntunnon puutetta avioliittolain muutoslakia 156/2015 säädettäessä ja hallituksen esityksessä HE 65/2015 ehdotettujen lainmuutosten käsittelyssä. Eduskunnassa ei ole näytetty toteen, että noiden lainmuutosten vaikutukset ovat lapsen edun mukaisia (lain hyödyt lapselle suuremmat kuin haitat), joten eduskunta ei ole kyseisiä lainmuutoksia säätäessään toiminut lapsen oikeuksien sopimuksen määräysten mukaisesti. Asiasta on esitetty runsaasti mielipiteitä, mutta mitään sellaista säädöstä ei ole, jossa kerrottaisiin, että lapsivaikutusten arviointi on korvattavissa minkään tahon mielipiteillä.
Kaikki ne kansanedustajat, jotka ovat puoltaneet kyseisiä lainmuutoksia, ovat osoittaneet käsittämätöntä välinpitämättömyyttä ja vastuuntunnon puutetta asiassa. He ovat täydellisesti laiminlyöneet kansanedustajan työhönsä kuuluvia velvollisuuksiaan. Noin siksi, etteivät he ole edellyttäneet kyseisiä lainmuutoksia säädettäessä objektiivista näyttöä siitä, että lainmuutoksien säätämisessä olisi otettu huomioon lapsen etu.
Suurin osa kansanedustajista on ollut tyystin hiljaa (vaitonaisia) eduskunnan täysistunnoissa ko. lainmuutoksista keskusteltaessa. Sellainen osoittaa vastuun pakoilua asiassa. Hiljaisuus on myöntymisen merkki, sanotaan!
Vain ne kansanedustajat, jotka ovat eduskunnassa vaatineet lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin teettämistä kyseisiä lainmuutoksia koskien, ovat toimineet niin kuin kansanedustajan työ edellyttää.
Kysymys lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvaselle: Mihin perustuen lakivaliokunta ei ole edellyttänyt lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin teettämistä ko. lainmuutosten säätämistä koskien?
Vaikka olisi tehty kuinka hyvä ja kattava tutkimus, joka osoittaisi, että miehen ja naisen muodostamissa perheissä ja kahden samaa sukupuolta olevien aikuisten perheissä kasvaneet lapset ”saisivat yhtä hyvän kasvatuksen”, niin sellainen tutkimus ei vielä millään tavalla osoita, että sukupuolineutraalia avioliittolakia säädettäessä olisi otettu huomioon lapsen oikeuksien sopimuksessa tarkoitettu lapsen etu.
Lapsiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan suoria ja epäsuoria vaikutuksia, joita päätöksellä on lapsiväestön tai sen osan jokapäiväiseen elämään. Vaikutusarvioinnissa tulee selvittää yleisesti, edistääkö hanke ja miten lapsen etua sekä tunnistaa ennakolta erityisesti lasten kannalta kielteiset vaikutukset, jotta ne voitaisiin välttää. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia tulee kansanedustajia sitovien ohjeiden mukaan tarkastella seuraavien seikkojen suhteen: terveys, ihmissuhteet, asuminen ja liikkuminen, arjen sujuvuus, osallistuminen ja tasa-arvo. Välillisesti lapsiin voivat vaikuttaa myös muutokset perheen taloudessa ja palveluissa, yhteisö- ja aluetason muutokset sekä sosiaalisia suhteita koskevat seikat. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös lasten omien mielipiteiden selvittäminen.
Lapsiasiavaltuutettu (itsenäinen valtion viranomainen), lausui lakivaliokunnalle 2.4.2014 kansalaisaloitetta KAA 3/2013 vp koskien mm. seuraavaa:
”Jos kansalaisaloite etenee lainvalmisteluun, lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan on huolehdittava siitä, että kaikki välillisetkin vaikutukset samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeudesta selvitetään perusteellisesti, ei ainoastaan parisuhteen osapuolten osalta, vaan myös sen vaikutukset perheenjäseniin ja perheoikeudellisiin liittyviin taloudellisiin ym. seikkoihin.
Lopuksi muistutamme, että jos kansalaisaloite etenee lainvalmisteluun, on valmistelussa tehtävä nimenomainen lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksen teossa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan.”
Avioliittolain muutoslaki 156/2015 tuotiin äänestykseen ja hyväksyttiin ilman lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä, vaikka lakivaliokunta kiinnitti asiaan mietinnössään LaVM 14/2014 vp erityistä huomiota:
”Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan.”
Artikkeli: Avioliittolain muutoksen uudelleen arvioinnin perusteet ja kansalaisaloite eduskunnan lainsäädäntövallan kontrollina, varatuomari Jyrki Anttinen 29.9.2015
Lainauksia:
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2011 kehottanut Suomea ottamaan lapsen edun asianmukaisesti huomioon muun muassa lainsäädäntömenettelyssä.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan 22.6.2011 oli kirjattu kohtaan ”Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi” lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2013 julkaissut tästä 3 artiklan 1 kohdasta 20-sivuisen yleiskommentin.
Sen tavoitteena on varmistaa, että sopimusvaltiot soveltavat ja kunnioittavat lapsen etua. Yleiskommentissa määritellään, mitä lapsen edun asiallinen huomioiminen edellyttää ja käydään muun muassa sana sanalta läpi artiklan tekstin oikeudellinen merkitys.
Kommentin mukaan sopimusvaltiot ovat velvollisia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin pannakseen lapsen edun huomioimisen oikeuden täysimääräisesti täytäntöön.
Tämä sisältää muun muassa velvollisuuden varmistaa, että lapsia koskevassa lainsäädännössä osoitetaan, että lapsen etu on otettu ensisijaisesti huomioon.
Tähän kuuluu muun muassa kuvaus siitä, kuinka lapsen etua on tarkasteltu ja arvioitu ja mikä painoarvo sille on annettu päätöksessä.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Koska kysymyksessä on Suomen lainsäätäjää sitova ihmisoikeusvelvoite ja koska eduskunta on itsekin asettanut lainvalmistelun kriteeriksi hyvään lainvalmistelutapaan kuuluvan vaikutusarvioiden tekemisen, voidaan lapsivaikutusten arvioinnin tekemättä jättämistä pitää vakavana puutteena ja virheenä.
Todettakoon, että jos lakiehdotuksesta olisi pyydetty lausunto perustuslakivaliokunnalta, on selvää, että avioliittolain muutoslain valmistelua ei olisi pidetty riittävänä.
Joka tapauksessa oikeus on saavutettu lasten oikeuksien kustannuksella tai niitä oikeuksia tarkemmin selvittämättä.
Asiaa punnittaessa on huomioitava, että lapset ovat vielä heikommassa asemassa oleva vähemmistö, siis enemmän suojelun tarpeessa.
Valitusmahdollisuus
Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta. Hän valvoo myös, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Artikkeli: Valitusmahdollisuus lapsen oikeuksien loukkaamisesta ja lapsivaikutusarvioinnin laiminlyönti, varatuomari Jyrki Anttinen 15.10.2015
Seuraavat säädökset tulivat voimaan tänään 12.2.2016:
1295/2015 Laki lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
46/2016 Valtioneuvoston asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
”New Yorkissa 19 päivänä joulukuuta 2011 tehty lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskeva valinnainen pöytäkirja tulee voimaan 12 päivänä helmikuuta 2016 niin kuin siitä on sovittu.”
Tiedoksi:
Oikeus tarkoittaa: jllek yksilölle (oikeusjärjestyksen mukaan) kuuluva etu t. valta tehdä jtak.
Velvollisuus tarkoittaa: se mitä jkn pitää tehdä säädösten, asemansa, sitoumuksensa, omantuntonsa tms. vuoksi.
Blogikirjoitus: Aloite avioliittolain muuttamisesta - Tarvitaan vaikutusarviointi, Timo Lehtonen 28.10.2014
Lainauksia täysistunnon pöytäkirjasta ke 10.2.2016, ”Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi”
Antero Laukkanen kd:
”Viime kaudella eduskunta teki lainsäädännön puutteellisuudessa pohjakosketuksen, kun se hyväksyi kansalaisaloitteen pohjalta tehdyn sukupuolineutraalin avioliittolain ilman minkäänlaista poikkihallinnollista käsittelyä ja muun muassa lapsivaikutuksien arviointi jäi kokonaan tekemättä. Tämä käsillä oleva esitys jatkaa samaa linjaa ja on huonosta lainsäädännöstä ja valmistelusta malliesimerkki.”
”Tässä on muun muassa jätetty huomiotta edellisen kauden lakivaliokunnan lausunto, joka totesi näin: "Aloitteessa ehdotettujen muutosten toteuttaminen edellyttäisi siten tällaisten taloudellisten ja mahdollisten muiden vaikutusten huolellista selvittämistä ja arvioimista sekä tarvittavien määrärahojen varaamista kyseiseen tarkoitukseen budjettikäsittelyn yhteydessä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikissa lapsiin kohdistuvissa päätöksenteoissa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan."”
”Sitten kiinnitän huomiota vielä yhteen asiaan, joka liittyy velvoitteeseen lapsen edun ensisijaisesta huomioimisesta lainsäädäntömenettelyssä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1. kohdan mukaan on ilmaistu periaate, jonka mukaan lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. "Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu." YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2011 kehottanut Suomea ottamaan lapsen edun asianmukaisesti huomioon muun muassa lainsäädäntömenettelyssä. Silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa 22.6.2011 oli kirjattu kohtaan "Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi" lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2013 julkaissut tästä 3 artiklan 1. kohdasta 20-sivuisen yleiskommentin. Sen tavoitteena on varmistaa, että sopimusvaltiot soveltavat ja kunnioittavat lapsen etua. Yleiskommentissa määritellään, mitä lapsen edun asiallinen huomioiminen edellyttää, ja käydään muun muassa sana sanalta läpi artiklan tekstin oikeudellinen merkitys.
Arvoisat edustajat! Kun täällä me vaadimme, että tässä asiassa esitetään erittäin suurena ja tärkeänä kohtana se, että lapsiin kohdistuvat vaikutukset selvitetään, niin se ei ole mitään retoriikkaa, vaan se on se velvoite, joka meillä on, ja se ei ulotu ainoastaan tähän lainsäädäntöhankkeeseen vaan kaikkeen, mitä täällä tehdään. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, että kun niin monessa muussa kysymyksessä erityisesti vasemmisto ja vihreät huutavat näiden oikeuksien perään, niin sitten näissä yhden genren asioissa ne voidaan aina sivuuttaa ja todeta, että "no, eipäs tullut tehtyä". Tämä ei ole minusta rehellistä toimintaa. Minä toivon, että kun näitä liitännäislakeja varmaan tulee tässä kolmen vuoden aikana koko ajan lisää ja lisää ja lisää ja näitä täydennetään ja paikataan ja yritetään viedä eteenpäin ja muuttaa sitä ja tätä, niin tässä mielessä sitten voisi tapahtua sellainen muutos, että aidosti otetaan nämä YK:n suositukset, jopa huomautukset, jotka Suomelle on annettu, että nämä lapsiin kohdistuvat vaikutukset nousevat keskiöön”
Emma Kari vihr:
”Ja kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä, niin meidän kaikkien pitäisi pystyä aina laittamaan lapsen etu meidän omien poliittisten erimielisyyksiemme edelle….”
Sari Essayah kd:
”Kuitenkin eduskunta on myös usein ilmaissut sen, että lapsivaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkiin lapsiin kohdistuviin lainsäädäntöhankkeisiin, ja lapsiasiainvaltuutettu viime kaudella lakivaliokunnassa totesi, että jos kansalaisaloite etenee lainvalmisteluun, on valmistelussa tehtävä nimenomainen lapsivaikutusten arvointi. Ja tässä liitännäislakien yhteydessä olisi ollut erinomainen mahdollisuus tämä tehdä. Ikävä kyllä, sitä ei tehty, ja siinä mielessä pidän sitä todellakin harmillisena, kun on muistettava, että tällä on suoranainen vaikutus adoptiolainsäädäntöön ja nimenomaan sitä kautta, että avioliittolain muutoksen myötä tulee olemaan useita maita, jotka tulevat kieltämään adoption Suomeen, mikä vaikeuttaa kaikkien parien adoptiomahdollisuutta.”
”Täällä lapsiasiainvaltuutettu on todellakin viime kaudella todennut, että olisi tärkeää, että valmistelussa tehdään nimenomaan lapsivaikutusten arviointi. Tämä on suomalainen viranomainen, ja hän toteaa myös lausunnossaan, että myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan — siis henkilö, jonka toimenkuva on nimenomaan lasten aseman, oikeuksien huomioonottamisen varmistaminen lainsäädännössä, ja hän myöskin edistää YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista Suomessa…”
”Sen tähden minusta tässä on sivuutettu tärkeä seikka, nämä lapsiasiavaikutukset on jätetty tutkimatta. Tätä on edellyttänyt edellisen eduskunnan asiantuntijakuulemisessa lapsiasiamies, ja siinä mielessä tuntuu harmilliselta, että täällä tietyissä asioissa kovastikin nyt painotetaan ja alleviivataan edellisen eduskunnan tahtotilaa mutta sitten tuntuu, että toisissa asioissa se sivuutetaan kokonaan.”
”Sitten olisin vielä edustaja Räsäselle todennut, että kyllähän täällä indekseistä ja päiväkotien ryhmäkoostakin on pyydetty, että tehdään lapsivaikutusten arviointia. On aivan kummallista, että näin suuresta asiasta (Puhemies koputtaa) sitä ei sitten kuitenkaan haluta tehdä.”
”Esityksen valmistelu, niin kuin täällä on tuotu esille, ei täytä hyvän hallinnon kriteereitä. Siinä on tarpeettomasti kiirehditty, ja erityisesti, niin kuin täällä käytiin tätä keskustelua, valitettavaa on tämä lapsivaikutusten laiminlyönti. Lapsivaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkeen lapsiin kohdistuvaan lainsäädäntöön. Näin eduskunta on edellyttänyt. Ja koska tämä arviointi jätettiin tekemättä siinä avioliittolain eduskuntakäsittelyssä viime kaudella, niin se olisi ollut tärkeä tehdä nyt liitännäislakien yhteydessä, jolloin tätä kantaa tähän adoptiolakiin olisi voitu muodostaa arvioinnissa saadun tiedon pohjalta. Täällä on nyt useaan kertaan jo kerrottu, mitä lapsiasiavaltuutettu on tässä asiassa viime kaudella todennut, ja että hänelle on tärkeää, että tästä tehdään asianmukainen arviointi. Myöskin siinä omassa lausunnossaan hän on viitannut siihen, että myös oikeusministeriö suosittaa tuon arvioinnin tekemistä ohjeissaan.”
Sari Tanus kd:
”Minä puhun tässä nyt siitä, että eduskunta on peräänkuuluttanut, että kaikissa niissä lainsäädäntömuutoksissa tai asetusmuutoksissa, jotka tavalla tai toisella koskevat lapsia, tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi. Sitä ei tehty silloin viime kaudella ennen sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymistä, ja nyt edelleen (Puhemies koputtaa) ollaan menossa samaa rataa. Eli kansanedustajat toimivat vastoin omia päätöksiään.”
”Minä kysyisinkin: Minulle ei ole kukaan vastannut tähän mennessä vielä, minkä takia niitä lapsivaikutusten arviointeja ei tehty silloin ja minkä takia niitä ei voitaisi nyt tehdä. Koska eduskunta, te olette itse päättäneet, että näin kuuluisi lapsiin liittyvässä lainsäädännössä olla, niin minkä ihmeen takia niitä ei voida tehdä asianmukaisesti ennen kuin tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin?”
”Jo pelkästään se on puute, että lapsivaikutusten arviointia ei olla tehty, se tulee ilman muuta tehdä.”
Peter Östman kd:
”Vielä ihmettelen tätä lapsivaikutusten arviointiasiaa. Tänä päivänä tai jo monta vuotta, kun me olemme tehneet kunnassa tai täällä eduskunnassa asioita, jotka koskevat ympäristöasioita, niin ympäristövaikutusten arviointi on ollut aina sellainen must-asia. Miksei näin oleellisessa asiassa oltaisi voitu myöskin tehdä lapsivaikutusten arviointia?”