Taas alkuvuodesta useampi opiskelija tai juuri työelämään siirtynyt on saanut mukavan yllätyksen Kelalta. Kela on päättänyt rangaista opiskelijaa ahkeruudesta. Sain itsekin postia, jossa minulta peritään merkittävä summa opintotukea takaisin korkojen kera. Useissa tapauksissa kyse ei ole vain takaisin perinnästä, vaan henkilö joutuu maksamaan huomattavasti suuremman summan Kelalle. Esimerkiksi henkilö A on ylittänyt sallitun tulorajan 50 eurolla ja joutuu maksamaan takaisin lähes 600 euroa Kelalle. Kuulostaako reilulta?
Silti myös opiskelijoiden piirissä on esitetty, ettei tulorajoja tule poistaa. Keskeisin argumentti kuuluu seuraavasti: "opintotuen tarkoitus on yksiselitteisesti mahdollistaa opiskelu myös varattomille. Sen ei siis ole tarkoituskaan olla palkkaa opiskelusta." Joten jos tienaat enemmän (yli tulorajojen), et edes tarvitsisi opintotukea. Argumentti on kuitenkin ongelmallinen.
Ensinnäkin, on moraalisesti erikoista, että opintojen ohella työskentelevä menettää tulojaan työtä tekemällä. Toisin sanoen ahkeruudesta rangaistaan. Mielestäni sen ei pitäisi olla missään tilanteessa mahdollista. Samoja kannustinloukkuja aiheuttaa myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme. Katso ongelmasta ja ratkaisuista lisää täältä.
Toiseksi, vaikka opintotuki on suunnattu "varattomille" on selvää, että yksin tuen varassa ei useinkaan pärjää. On pakko tehdä töitä. Itse pääkaupunkiseudulla asuneena tiedän, että vuokrat ovat todella korkeita. Opinto-ja asumistuki ei riitä elämiseen. Nyt töitä tekevä opiskelija joutuu tarkkaan laskemaan tulojaan, jotta ei vain ylitä Kelan määrittämiä tulorajoja. Byrokratian kanssa taisteluun käytetyn ajan voisi varmasti käyttää tehokkaammin.
Kolmanneksi, on valtion talouden kannalta hyvä, että opiskelija tekee töitä opintojensa ohessa. Valtio saa tuloveroa, työttömyys- eläke ja sairausvakuutusmaksuja opiskelijoiden tekemistä työtunneista. Samalla lisääntyneet tulot vaikuttavat usein myös kulutukseen. Myös tätä kautta valtio saa lisää verotuloja. Tuntuukin täysin käsittämättömältä valtion holhoukselta, että opiskelijoiden työn tekemistä vahditaan ja siitä jopa rangaistaan.
Toki on yhteiskunnan etujen mukaista, että opiskelija myös valmistuu tavoiteajassa. Liika työnteko voi nimittäin viivästyttää valmistumista. Samalla on kuitenkin muistettava, että työmarkkinoiden ollessa tässä jamassa, on äärimmäisen tärkeää hankkia työkokemusta. Enää ei ole selvää, että akateemisesti koulutettu henkilö saa töitä pelkällä tutkinnolla. Pätevyyden lisäksi tarvitaan sopivuutta ja kokemusta. Usealla alalla on vaikea löytää työpaikkaa, jos ei ole saanut työkokemusta jo opiskeluaikana.
Ehdotankin, että opiskelijoiden tulorajoista luovutaan kokonaan. Akateemisen työttömyyden kasvaessa ja toisaalta työkokemuksen merkityksen korostuessa, on perusteltua tehdä laajasti töitä opintojen ohessa. Eikä työn tekeminen tarkoita edes opintojen merkittävää viivästymistä. Samalla on muistettava työn tekemisestä syntyvät verotulot, talouskasvu sekä uudet työpaikat. Byrokratiaa vastaan taistelemisen sijaan tarvitaan järjestelmä, joka kannustaa tekemään töitä. Se on yksilön ja koko yhteiskunnan etu.
Remo Ronkainen
KD Nuorten puheenjohtaja