"Anyone who believes in indefinite growth in anything physical, on a physically finite planet is either mad – or an economist", totesi eräs kuuluisa mies. Fiksua tekstiä, vai mitä? Onko?
Ihan ensimmäiseksi toivon, että Sinä jaksat tutustua alustuksena Jouni Flemmingin erinomaiseen kirjoitukseen "Maailmanloppu peruttu: Luonnonvarat eivät ole loppumassa" ( http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128652-maailmanloppu-peruttu-luonnonvarat-eivat-ole-loppumassa ) vuodelta 2013.
Jaksoitko lukea? Pyörittelen ja alleviivaan tässä kirjoituksessa vielä Flemmingin keskeistä pointtia. Se on luonnonvarojen kemia. Tarkemmin muotoiltuna alkuaineiden kierto kemiallisissa reaktioissa.
Ei, se että lasket paljon vettä viemäristä alas ei tarkoita sitä että olet paha ihminen joka tuhlaa vettä. Vesi valuu viemäriin, sieltä vedenkäsittelylaitokseen ja palaa sieltä puhdistettuna takaisin kiertoon. Se sama vesi kiertää suomalaisessa (maailman huipputasoa olevassa) viemäriverkostossa koko ajan.
Ei, se että ostat paljon tölkkejä ei tarkoita että olet paha ihminen joka tuhlaa alumiinia. Se alumiini menee pantinpalautuksessa kierrätykseen jossa se puhdistetaan ja käsitellään uusiksi alumiinitölkeiksi. Se sama alumiini kiertää suomalaisessa kierrätysjärjestelmässä koko ajan.
Ei, se että tuotat paljon kotitalousjätettä ei tarkoita että olet paha ihminen joka roskaa luontoa. Se pääosin hiilipohjainen jäte viedään jätteidenpolttolaitokseen jossa se poltetaan, jolloin sen alkuaineyhdistelmät yhtyvät happeen ja siirtyvät ilmakehään. Ne samat pääosin hiilipohjaiset alkuaineet kiertävät planeetallamme koko ajan.
Ei, se että käytät paljon autoa ei tarkoita että olet paha ihminen joka tuhlaa "loppumassa olevaa" öljyjalostetta (bensaa). Se hiilipohjainen korkeaoktaaninen öljyjaloste palaa autosi moottorissa ja yhtyy happeen muuttuen hiilipohjaiseksi kaasuksi ilmakehään. Puita kasvatettaessa uudet puut imevät ilmakehän hiilidioksista (CO2) hiiltä rakennusaineikseen, jonka voi muuttaa taas monimutkaisen jalostusprosessin kautta vaikkapa biodieseliksi. Ne samat hiiliyhdisteet kiertävät planeetallamme koko ajan.
Ymmärrämmekö kaikki logiikkani? Samat alkuaineet kiertävät eri molekyyleinä koko ajan. Ihmiskunnan tarve eri mineraaleille on huomattavasti matalampi kuin tuomiopäivän profeetat ovat hoksanneet ja antavat ymmärtää.
Jos ja kun harvinaisia luonnonvaroja, harvinaisia raaka-aineita on dumpattu harkitsemattomasti menneisyydessä kaatopaikoille, niiden kaivaminen ja uudelleenkäyttö muuttuu ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun alkuaineiden hinnat ovat niin korkeat, että tulee kustannustehokkaaksi kaivaa niitä kaatopaikoilta esiin. Esimerkiksi kupari on kohottanut hintaansa viimeisen 50 vuoden aikana niin merkittävästi, että raksamiehet oikein metsästävät sitä romutettavista taloista.
Pohdiskellaanpa väliin vähän teoreettisemmin. Jossain vaiheessahan ihmisiä voi teoriassa olla niin paljon, että kaikki tämän pallon mineraalit jonkun alkuaineen osalta ovat käytössä. Mitäs sitten eteen? No, ei se avaruusmatkailu niin ylivoimaista ole. On vain pirun kallista, jos joku alkuaine on niin harvinainen että siitä ollaan valmiita maksamaan, niin sitä voidaan avaruussukkuloilla hakea ja kaivaa muilta planeetoilta. Universumi käsittääkseni nykyteorioiden mukaan laajenee koko ajan, joten ihan heti alkuaineet eivät ole loppumassa.
Miksi siis vettä ei saa laskea hanasta loputtomasti ja bensaa ei kannata käyttää holtittomasti? No, kyllä siinä jotain tuhlataan kun lasketaan vettä määränpäättömästi hanasta tai kruisaillaan autolla minne huvittaa.
Nimittäin energiaa.
Energia ei ole alkuaine tai molekyyli. Esimerkiksi bensassa se on varastoituneena kemiallisena energiana yhdisteessä ja vapautuu, kun yhdiste hajoaa. Bensan tai biodieselin keinotekoinen valmistaminen eli uusien molekyylien yhdisteleminen vaatii uutta energiaa, veden kuljetus vaatii energiaa, tyhjien tölkkien rekoissa kuljetus vaatii energiaa, jätteiden poltto kuumassa lämpötilassa vaatii energiaa.
Luonnonsuojelussa ja taloudellisuudessa tarkasteluun pitäisi raaka-aineiden (jotka siis ovat vain yksittäisistä yleisistä alkuaineista koostuneita molekyylejä) sijasta ottaa energia. Molekyylejä voidaan yhdistellä ja pilkkoa mielin määrin eri alkuaineyhdistelmiksi erilaisilla kemiallisilla reaktioilla, jos energiaa vain löytyy.
Keskeisenä kysymyksenä luonnonsuojelussa on energiapolitiikka, ei luonnonvarojen "säästäminen" tuleville sukupolville.