Viime päivinä markkinat ovat vuoroin hermoilleet ja olleet hurmoksessa erityisesti pankkiosakkeissa ja niiden velkakirjoissa keskuspankkien viestien mukaan. Keskuspankeilla yleisin tehtävä on säädellä inflaatiota. Se on myös Euroopan keskuspankin EKP:n tehtävälistalla. EKP ei ole päässyt neljään vuoteen tavoitetasoonsa.
Suurpankki Nomuran valuuttastrategi Charles St Arnaudilla on vastaus EKP:lle. Hänen mukaansa keskuspankit eivät voi luoda inflaatiota rahapolitiikan keinoilla.
– Ehkä päättäjien olisi aika keskittyä ongelman syihin, eikä hoitaa pelkkiä oireita, hän täräyttää Financial Timesille.
Myös lukuisat muut strategit ja analyytikot ovat tulleet samanlaisiin päätelmiin. Heidän mukaansa negatiiviset korot eivät ole ratkaisu. Perinteisesti keskuspankit säätelevät keskeisiä korkotasoja vallitsevan inflaatiotason mukaan. Nykyisin keskuspankkiirit ovat keskittyneet enemmän valuuttojensa ulkoiseen arvoon.
Ajatuksena on, että oman valuutan heiketessä tuontitavaroiden hinta kohoaa valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä piristäisi inflaatiota.
Japanin keskuspankki negatiivisiin korkoihin
Japanin keskuspankki on uusin keskuspankki, joka lähtee negatiivisten korkojen tielle. Keskuspankin hämmästykseksi Japanin jenin arvo Yhdysvaltain dollariin nähden lähti kipuamaan vahvemmaksi.
Samalla Japanin viime vuoden viimeisen neljänneksen talous pakitti hurjaa vauhtia, koska kotimainen kulutus on aneemista. Japanilaisten tulot ovat inflaatiokorjattuna jopa pudonneet viime aikoina, ja olleet kasvamatta vuosiin.
Kohonnut jeni voi puolestaan syödä vientifirmojen katteita. Tämä voisi merkitä lisää taloushuolia Japanin päättäjille.
Japanin ohella maailman vanhin keskuspankki, ruotsalainen Riksbank laski korkotasoaan yhä syvemmälle laskien lyhytaikaisten repo-lainojen koron -0,5 prosenttiin. Käytännössä tämä toimii liikepankeille veroluonteisena maksuna.
Europankeilla 900 miljardin euron taakka
Negatiivisten korkojen ideana on myös usuttaa pankit tarjoamaan luottoja yksityisille, sillä keskuspankin tilille parkkeeratut ylimääräiset varat hupenevat koron vuoksi. Pankkeja rasittaa kuitenkin kolme yhtäaikaista asiaa.
Europankeilla on tuottamattomia luottoja noin 900 miljardin euron edestä. Näitä luottoja ei olla asianmukaisesti hoidettu kolmeen kuukauteen. Toiseksi uusien luottojen myöntäminen jo taseissa olevan luottokannan lisäksi vaatisi lisää pääomaa etenkin, kun pääomavaatimuksia on kiristetty finanssikriisin jälkeen.
Kolmanneksi talouskasvu on maailmanlaajuisesti hiipumassa, eikä kannattavia sijoituskohteita juuri ole.
Ongelmaluotot tulisi hoitaa
Varainhoitoyhtiö Moore Europe Capital Managementin strategi Gene Friedaehdottaakin, että europankkien tulisi saada järjestää ongelmaluotot tuottavuuden parantamiseksi. Hänen mukaansa kalliin pääoman haaliminen laihojen talousnäkymien edessä on kestämätöntä.
Frieda muistuttaa, ettei mikään pääomamäärät tule riittämään, jos pankit eivät voi tehdä tulosta.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi puolestaan muistutti, että eurooppalaiset pankit ovat nyt vahvemmalla tolalla kuin ennen finanssikriisiä, ja että ongelmaluotot on havaittu vuoden 2014 tehdyssä pankkien rasituskokeessa.
Sekä Japanin, että Euroopan keskuspankit voivat marssia yhä syvemmälle negatiivisten korkojen maailmaan maaliskuun kokouksissaan.
Päätelmät
Koska EKP:n tehtävänä olisi hoitaa kaksi asiaa: "hintavakaus" (eli, että hinnat tuplaantuvat n. 40 vuoden välein) ja rahoitusolojen vakaus, niin näyttää siltä, että tavoitteet poissulkevat toisensa.
Jos hintavakaus on määräävässä asemassa, niin korot painuvat hyvin syvälle. Mahdollisesti jopa alle -1 prosentin.
Toisaalta, jos rahoitusolojen vakaus on huomion korkeammalla korokkeella käykin niin, että pankkien ahdinko kasvaa negatiivisten korkojen vuoksi. Houkuttelevaa olisi tietysti "siirtää" korot talletustilien asiakkaille tarjoamalla vaikka -2,5 prosentin korkoa. Voi kuitenkin olla, että moni tajuaa "patjan alle" säilytettävän käteisen olevan tätä parempi vaihtoehto.
Näkisimme reippaita talletustilinostoja.
Mielestäni pitäisi tehdä samalla tavalla kuin Islanti. Huonot ja "holtittomat" pankit kanveesiin ja terveempiä uusia yrittäjiä vaikka tilalle. Se moskalasti tulee hoitaa pois pankkien taseista tavalla tai toisella.
Poliittisilla päättäjillä on EU:ssa kuitenkin vahvat sidokset huonoihin(kin) pankkeihin. Zombeja pidetään pystyssä viimeiseen asti. Titanicin kansiorkesterilla riittää puuhaa. Trumpetisti saattaa pälyillä pelastusliivien suuntaan, mutta hänelle on maksettu soittamisesta. Eihän Suomen AY-liike vieläkään ymmärrä, että olemme erilaisessa rahapoliittisessa ympäristössä eurossa. Soittakoot sitten. Moni uppoaa - ja täysin turhaan.
Itsepähän äänestit.