Turvallisuusympäristön muutokset Euroopassa ovat vuodesta 2014 olleet merkittäviä, ja niillä on ollut viime ja tämän vuoden puolustustalouteen ja -budjetteihin suora yhteys. Otsikon raporttiin on kerätty 31 Euroopan maan puolustusbudjetit. Käsikirjanakin tämä 40-sivuinen tämä yhteisluomus on käyttökelpoinen julkaisu. Ilmenee, että viime vuoteen verrattuna kuluvalle vuodelle nousua on keskimäärin 8,3%. Keski- ja Itä-Euroopan maiden kohdalla em. luku on 19,3%, mutta pohjoismaat tyytyvät 1,6% nostoon Eräs syy on se, että Ruotsi nostaa selkeästi vasta kaudella 2017-20. Vain Italia ja Kreikka pitävät puolustusmenonsa entisellä tasolla.
Tärkeimmät syyt puolustusyhteistyölle Euroopassa raportin mukaan ovat Venäjän aggressiot, ei-konventionaaliset uhat, Naton kollektiivisen puolustuksen tiivistyminen, institutionaaliset paineet sekä puolustusteollisuuspolitiikka.
Muutamia poimintoja puolustusbudjeteista:
Suomi v. 2009 (2010 rahassa) 2,5 mrd € (1,54 %/bkt), v. 2015 2,1 mrd € (1,29 %/bkt) ja v. 2016 2,9 mrd € (nousua 6,3%; 1,37 %/bkt).
Norja v. 2015 5,0 mrd €, v. 2016 nousua 12% eli 1,5%/bkt.
Ruotsi v:sta 2000 v:en 2015 1,9%/bkt →1,1%/bkt ja pientä laskua vielä kuluvana vuonna budjetin jäädessä tasolle 5,0 mrd €, mutta vuoteen 2020 mennessä se kasvaa asteittain ainakin 5,6 mrd €/v.
e.e.
