Kirjoittelin rehtorikollegan kanssa selityksiä kansalaisopiston vuoden 2015 tilinpäätöksen ymmärtämisen tueksi. Mietittävänä oli mm. toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset sekä tuottavuustoimenpiteet. Toiminnan tuloksellisuutta mitataan erilaisilla tulosmittareilla, kuten asiakaskäynneillä, opetustunneilla, kurssilaisten määrillä jne.
Tuottavuustoimenpiteitä voi toteuttaa kahdella tavalla joko säästämällä tai panostamalla, kehittämällä toimintaa. Yksi tapa panostaa on opetuksen painopisteen muuttaminen. Voidaan siirtyä trendikkäämpiin kursseihin, jotka voi hinnoitella kalliimmiksi. Tällaiset toimenpiteen aiheuttavat kuitenkin opiskelijoiden valikoitumista hyvinvoivempien oppijoiden suuntaan. Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöskirja tuli myös samaan tulokseen. Vaikutusta voi tietysti vähentää olemalla hereillä päätöksiä tehtäessä.
Varsinainen dilemma syntyy toiminnan tuloksellisuuden mittareiden ja oikeiden tulosten mittaamisen ristiriidasta. Oikeilla tuloksilla tarkoitan kansalaisopistojen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Monien päättäjien mielestä kansalaisopisto on vain kuluerä, jota pitää sietää. Kansalaisopistot ovat pääsääntöisesti niitä kunnallisia laitoksia, joita varten yksityisten yritysten täytyy tienata rahaa. Ilmeisesti mittareilla on vaikutusta tähän käsitykseen.
Kansalaisopistossa opitaan, harrastetaan ja luodaan sosiaalisia verkostoja yms. Esimerkiksi Sastamalan Opistossa opiskelijoita on 4850 (lähes 20% kaupungin asukkaista) ja vuotuinen yhteiskunnan tuki opiskelijaa kohti on keskimäärin 261 €. Opiskelijan oma keskimääräinen vastuu kustannuksista on 62 € vuodessa. Oppijakohtaiset kustannukset koostuvat: palkoista, vuokrista (useimmiten kaupungin muille organisaatioille) ja tuntiopettajien matkakorvauksista.
Mietitäämpä mitä yhteiskunta saa vastineeksi Sastamalan Opiston oppijaan sijoittamalleen 261 eurolle.
Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Manninen laski, että sijoitettu euro tuottaa palautuksena yhteiskunnalle 3,4-5,6 euroa. Ei paha - alarajalla laskettuna tuotto on 887 euroa. Kokonaisuutena 1.6 milj. sijoitus tuottaa 5.6 miljoonaa. Tällainen laskelma on kuitenkin vaikea esittää opiston toiminnan tuloksena – siihen ei ole yksiselitteistä mittaria. Kokonaisuus koostuu monesta hyvinkin erilaisesta palasesta.
Opettajia ja tuntiopettajia on Sastamalan Opistossa viimeisen tilastotiedon mukaan 229. Suurin osa pitää kotiaan Sastamalan kaupungin alueella – maksaa veronsa ja käy kaupassa. Tuntiopettajien joukossa on myös yrittäjiä, joille tuntiopettajuus mahdollistaa suhteellisin vakaan pienen tulon osan, joka taas mahdollistaa yrityksen kehittämisen ja riskinoton yritystoiminnassa. Tällaisia yrittäjäopettajia on kymmeniä – he siis työllistävät itsensä ja mahdollisesti jatkossa muutaman työntekijän. Tällä perusteella Sastamalan Opisto on myös startup-keskus, joka tuottaa avoimen sektorin työpaikkoja opettajiensa kautta ja antaa koulutusta uusille yrittäjille substanssiosaamisen muodossa. Substanssiosaamista voi myös vahvistaa opettamalla asioita muille.
Yksi yhteiskunnan kannalta merkityksellinen toiminta on seniori-ikäisen ihmisten sairastumisen (muistisairaudet yms.) ehkäiseminen – yhteiskunnallinen vaikutus on miljoonaluokkaa vuodessa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimus antoi tulokseksi, että kansalaisopiston opetuksen kaltainen toiminta pystyy siirtämään dementian alkamista 2-10 vuotta.
Tuottavuustoimenpiteinä on jouduttu pohtimaan parin kudontapiirin kohtaloa, joissa on yhteensä 15 opiskelijaa. Piirien lakkauttaminen säästää lähes 20000 € vuodessa, mutta entä jos yksi kutoja siirtäisi toiminnan avulla dementian alkamista viidellä vuodella, niin siitä tulevalla yhteiskunnallisella säästöllä voisi koko ryhmä kutoa ainakin sen viisi vuotta. Siitäkään ei ole yksiselitteistä mittaria.
Yhteiskunnallisia hyötyjä ovat siis työllisyyden paraneminen, yritystoiminnan tukeminen, ostovoima, yhteiskunnan tilojen tehokkaampi käyttö, sairauksien ehkäiseminen, ihmisten osaamisen kohentuminen jne. Lisäksi tulevat oppijoiden saamat yksilölliset hyödyt, joihin kuuluvat ystävyyssuhteet, elämänlaadun parantuminen, sosiaaliset verkostot, parempi ammattitaito yms.