Minun rakkaalla tyttärelläni on rakennus- ja remonttifirma ja tässä hänen tuore tuskanhuutonsa fb-sivuilta:
"On täysin lamaantunut tämän päiväisen työturvallisuuskorttikurssin jäljiltä.. Miten voi olla mahdollista venyttää tunnin tiukka (ja aiheellinen) asia 8 tunnin kärsimysnäytelmäksi? Tätä kidutusta ryyditti vielä se että vetäjä oli hehheh-hauska "draaman kautta oppi perille" -kaveri, joka välillä piiloutui verhon taakse kohtalokkaasti ja välillä hyökkäsi pöytien yli kiinteästi tuijottaen silmiin, ihan vaan sanojensa painoksi. Moneen kertaan kuultiin myös miten hänen ja kotona olevan "hameväen edustajan" näkemykset erosivat eri asioissa. Mitkään asiat ei kyllä liittyneet koulutuksen aiheeseen. Ja turkin rakennuspojatkaan ei tiedä turvallisuudesta yh-tään mitään, sen se oli havannoinu ihan ite Antalayan terassilla istuessa. Eittämättä tänään tuli vietettyä elämäni pisimmät 480 minuuttia. Ulos päästessä oli sellanen olo kun olis syöny kolme kiloa kärpässieniä ja pilaantuneita simpukoita. Miten voi olla mahdollista että tälläinen järjestely on nykyään "pakollista"? Työtapaturmatilastot ei ole (kurssin tietojen mukaan) muuttunu millimetriäkään mihinkään suuntaan sen jälkeen kun tän "koulutuksen" tarve on, noh aivopesty kaikille työelämän tahoille. Hienot oli kyllä kouluttajilla puitteet ja tilat ja miksei olisi, tämä lysti ei ihan ilmainen ole, 25c/minuutti/hlö".
Vaimoni siskon miehellä on vuorostaan metsäurakointifirma ja sieltä tuli täsmälleen samanlainen tuskanhuuto: yhtäkkiä kaikilla lavettikuorma-autokuskeilla pitää olla todistus siitä, että on käynyt pakollisen/maksullisen koulutusjakson liikenneturvallisuudesta (vaikka kuorma-autokortti on ollut jo kauan taskussa ja pitkäaikainen ajokemus niin päässä kuin selkäytimessä), ns. "tieturvakortti". Siellä sitten koko porukka istui katselemassa venäläisiä kolarivideoita (dashcam-crashes), samalla kun jokaiselle kuskille pitää maksaa siitä hyvästä palkkaa, vaikkei tehty mottiakaan. Myös siellä opetus tuntui olevan ala-arvoista ja (ennen kaikkea) väkisin venytettyä: maksetaanhan konsulteille tunneista eikä laadusta. Työvoimaviranomaisten kuuluisat kättelykurssit alkavat olla jo käsite, mutta sehän koskee "vain" työttömiä, eikö?
Valvoavatko Suomen viranomaiset ollenkaan näiden lukemattomien pakkokurssien laatua? Lähipiirini tuoreiden kokemusten jälkeen sanoisin: syytä olisi. Ei Suomi lähde nousuun ainakaan tuolla konseptilla, koska menetetään liian paljon tehokasta työaikaa.
