Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Kyseessä on meidän kaikkien yhteinen kansallisomaisuutemme. Metsähallitusta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uusimassa, ja eduskunta tekee päätöksen asiasta parin viikon sisällä. Hallitus esittää Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittämistä ja lisäksi muita merkittäviä muutoksia Metsähallituksen konserniin.
Lain valmistelu ei ole täyttänyt hyvän lainvalmistelun kriteereitä. Uudistus on herättänyt paljon keskustelua ja nostanut esiin perusteltuja huolia yhteisen omaisuutemme tulevaisuudesta.
Ei yhtiöittämiselle
Talousvaliokunnassa vastustin Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämistä yhdessä demareiden kanssa, mutta hävisimme äänestyksen. Osakeyhtiön perustamisen myötä tiedonkulku ja demokraattinen päätöksenteko ovat uhattuina, eikä yhteisen omaisuuden säilyminen julkisessa omistuksessa ole taattu. Yhteinen eriävä mielipiteemme on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla.
Metsähallituksen metsätaloustoimintoja ei tosiasiassa ole pakko yhtiöittää. Valiokuntakäsittelyn aikana ei selvinnyt, mihin perustuu väite siitä, että EU vaatii yhtiöittämistä. Itse asiassa komissio on vastauksessaan Merja Kyllöselle todennut, ettei EU edellytä metsähallituksen yhtiöittämistä.
Metsähallitus ei kilpaile markkinoilla, sillä sen tehtäviin kuuluu maankäytön ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu valtion mailla. Metsähallituksella ei ole omaa kalustoa, eikä se toteuta hakkuita vaan metsänhoitotyöt on jo nyt kilpailutettu.
Muut EU-maat eivät ole tekemässä vastaavia muutoksia ja yhtiöittämässä omia metsähallituksiaan. Vaatimus yhtiöittämisestä on siis joko tuulesta temmattu, tai perustuu väärinkäsitykselle Metsähallituksen tehtävistä.
Lain valmistelussa ei myöskään ole käyty läpi osakeyhtiön lisäksi muita vaihtoehtoja. Kuitenkin niitä löytyy. Mikäli kilpailuneutraliteetista kannetaan huolta, on vaihtoehtoja ainakin kolme. Metsähallituksesta voitaisiin muodostaa kilpailuneutraali kokonaisuus muita lakeja ja asetuksia säätämällä. Toinen vaihtoehto olisi muodostaa metsätalousliiketoiminnasta itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Kolmantena vaihtoehtona on Yle-tyyppinen erityisyhtiö. Kaikki edellä esitellyt vaihtoehdot olisivat yhtiöittämistä parempia ja mahdollisia toteuttaa.
Ei kiireelle
Metsähallituslakia on yritetty uudistaa jo monen vuoden ajan, monen hallituksen toimesta. Nyt kiirettä perustellaan EU:n hankintadirektiivin voimaan tulemisella 18.4.2016. Kiire on kuitenkin keinotekoinen. Toisin kuin hallitus väittää, ei valtion oman omaisuuden käyttö ole hankintadirektiivissä tarkoitettu hankinta, eikä ns. käyttöoikeussopimusta tarvita. Kyse on valtion omaisuuden käytön suunnittelusta. Vaikka yhtiöittäminen toteutettaisiin, niin siinäkään tapauksessa käyttöoikeussopimus ei ole välttämätön.
On selvää, että jotain uudistuksia Metsähallituksen suhteen täytyy tehdä, sillä tällä hetkellä lainsäädäntö on vanhentunutta. Laki voidaan kuitenkin päivittää ajan tasalle rauhassa valmistellen, sillä mitään EU:sta tulevaa kiirettä ei asialle ole. Muuallakaan Euroopassa hankintadirektiivin ei katsota mitenkään liittyvän valtion metsätalouteen, koska nähdään, että puun myynti liittyy puuntuottajilla erottamattomasti metsänomistukseen.
Kyllä metsien monipuoliselle käytölle ja yhteiskunnalliselle vastuulle
Metsähallitus on paljon enemmän kuin metsätalouden toimija. Valtion maita yksinoikeudella hallinnoivalla taholla on velvollisuus tuottovaatimusten lisäksi huomioida esimerkiksi virkistyskäytön tarpeet, saamelaiskulttuuri, porotalous, matkailu, aluekehitys ja metsätalousmaiden monimuotoisuuden edistäminen. Näin tulee olla jatkossakin.
Koska kyse on yhteisestä maa- ja vesiomaisuudesta, on olennaista sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia ja alueellisia intressejä. Metsähallituksen alueisiin kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita, joten Metsähallituksen henkilöstöllä täytyy olla mahdollisuus ja velvollisuus selvittää ja sopia syntyvät ongelmat paikallisesti. Muuten pelkona on metsäkiistojen kärjistyminen ja alueellisten metsäkonfliktien syntyminen.
Kyllä yhteisestä omaisuudesta huolehtimiselle
Metsähallitusta tulee uudistaa niin, että kansallisomaisuudestamme pidetään huolta. Kaikissa lakimuutoksissa on varmistettava kansalaisten avoin tiedonsaanti sekä eduskunnan tiedonsaanti ja aito vaikutusmahdollisuus.
Metsähallituksen johtamisjärjestelmää tulee selkiyttää, niin että Metsähallitus voi mahdollisimman hyvin puhua yhdellä äänellä, ja toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä ilman sisäisiä ristiriitoja. Hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen tulisi kirjata lakipykäliin. Sujuvasti toimiva Metsähallitus on myös puumarkkinoiden etu.