Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki (kummastelen ja ihailen titteliä) kertoi yhdessä tilaisuudessa muutama päivä sitten, että ensimmäinen askel uuden luomiseen on kyky kummastella. Toinen ratkaiseva luovuuden elementti on kyky siirtyä nopeasti ajatuksista tekoihin.
Anssin mukaan hyvä esimerkki ”tekevän kummastelijan” maailmasta on muutama vuosi sitten kehitetty uusi keino syöpätutkimuksen rahoittamiseen. Tämä keinohan on tietysti viiksien kasvattaminen. Syntyi Movember-ilmiö.
Anssin innoittamana kummastelen tämän viikon tapahtumia. Onko Suomi kummastelijoiden maa? Valitettavasti ei. Emme kykene irrottautumaan riittävästi nykyisistä poteroista ja emme kykene nopeisiin tekoihin.
Miettikää nyt hyvät ystävät meidän yhteiskuntaneuvotteluja! Kukaan varsinaisista neuvottelijoista ei oikein noussut ”kummastelijoiden” joukkoon kysyen aidosti Suomen tulevaisuuden kannalta oleellista kysymystä: miten saamme nopeasti luotua yli 100 000 uutta yksityisrahoitteisen sektorin työpaikkaa ja pudotettua työttömyyden Saksan tasolle?
Kummastelen, miksi ei analysoitu sitä, missä työpaikat omaan kotimaahamme syntyvät nopeimmin? Tällä hetkellä ne syntyvät pienemmissä yrityksissä, joilla on halu kasvaa. Mutta ei ole uskallusta. Ja uskalluksen puute syntyy siitä, että työpaikoilla asioista sopiminen on meillä tehty niin vaikeaksi.
Kummastelen myös sitä, että laskukone on monelta unohtunut kotiin yhteiskuntasopimusta tehtäessä. Yhteiskuntasopimus on arvioitu vahvistavan julkista taloutta 600 miljoonaa euroa (tavoite oli 2 miljardia). Nyt oppositio vaatii vastineeksi 1 miljardin veronalennukset. Sehän merkitsee valtiolle 400 miljoonan lisävelkaa nykyisen yli 5 miljardin vuotuisen velanoton päälle.
Tämän seurauksena olemme pakotettuja julkisiin lisäleikkauksiin. Eikös tässä tapauksessa kummastelijoiden joukkoon pitäisi liittyä vahva opiskelijajoukko tai eläkkeensä jo ansainneet eläkeläiset! Nyt heidän pitäisi olla barrikadeilla ja vaatia Suomeen sellaisia työmarkkinoita, jotka luovat työtä. 100 000 uuden työpaikan seurauksena meillä olisi taas varaa panostaa opetukseen ja tutkimukseen, samoin eläkerahastojen kertymä paranisi.
Kummastelen myös Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtajan Veli-Matti Kuntosen perusteluja hänen ilmoittaessaan, että he jäävät pois yhteiskuntasopimuksesta. Kuntosen mukaan vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla tulee väistämättä lisäämään työttömyyttä. Tämän logiikan mukaan minun pitää suositella, että vähennämme kaikki työtekoa radikaalisti. Seurauksena on nopeasti täystyöllisyys. Vai kummastelinko väärin?
Harri Jaskari
kansanedustaja, KOK
