Kertauksen vuoksi, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavan mukaan tarkoituksena olisi vuoteen 2050 mennessä muuttaa Kehä I:n sisäpuolella sijaitsevat osuudet Länsiväylästä, Turunväylästä, Vihdintiestä, Hämeenlinnanväylästä, Tuusulanväylästä, Lahdenväylästä, Porvoonväylästä ja Itäväylästä samoin kuin Laajasalontien pohjoinen moottoritiemäinen osuus puistokaduiksi, minkä lisäksi Espoon Vihreät ovat esittäneet, että puistokaduksi tulisi muuttaa myös Länsiväylän Kehä I:n ja Kehä II:n väli, samoin kuin Keilaniemessä sijaitseva osuus Kehä I:stä.
Nyt mainituista väylistä kaikki muut kuin Laajasalontie ovat valtion tielaitoksen hallussa olevia teitä, Laajasalontien kuuluessa Helsingin kaupungille. Tästä seikasta johtuen on ymmärrettävää, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto haluaisi aloittaa bulevardisoinnin nimenomaan Laajasalontiestä. Tällä hetkellä suunnitteilla on bulevardisoinnin, asuinalueiden laajennosten ja Laajasalontien ylittävien siltojen purun mahdollistavat kaavamuutokset alueella.
Huolimatta siitä, että Laajasalontie on Helsingin kaupungin hallussa oleva katu, sekään ei kuitenkaan sovellu kovin järkevästi bulevardisoitavaksi. Se on nimittäin koko Laajasalon ja Santahaminan sotilastukikohdan ainoa moottoriliikenteen poistumisväylä ja lisäksi on huomattava, että Laajasalossa sijaitseva Jollas on nyt ja todennäköisesti jatkossakin pientalo- ja yksityisautoiluvaltainen alue. Laajasalon asuinalueiden laajennukset vain lisäisivät liikennetarpeita muuallekin kuin raitiotieliikenteen ja metrolinjaston piirissä oleville alueille. Siltojen purku haittaa myös kevyttä liikennettä, joka joutuisi muutostöiden jälkeen pysähtymään vilkkaan valtaväylän ylitystä varten liikennevaloihin odottamaan.
Oletan, että bulevardisointisuunnitelmasta tulee runsaasti kaavavalituksia, todennäköisesti myös Puolustusvoimilta, mikä nostaa todennäköisyyttä siitä, että valitukset menevät läpi.
Millaiset tiet sitten soveltuvat suurkaupunkialueella kaupunkibulevardeiksi ydinkeskustan pääkatujen lisäksi? Minun ja nähtävästi useiden kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien mielestä ilmeisesti ne väylät, jotka ovat aikaisemmin olleet kapeampia katuja, mutta joiden merkitys on kaupungin väkiluvun lisääntyessä kasvanut ja joilla on hyvät moottoritiemäiset rinnakkaisväylät pidempiä siirtymiä varten ja johon maakuntiin menevä tai niistä tuleva henkilöautoliikenne voi ohjautua häiriten vähemmän paikallisia asukkaita ja kevyttä liikennettä. Etelä-Espoossa onkin kehitetty kaupunkibulevardin suuntaan esimerkiksi Kuitinmäentietä, josta on hieman hämyinen kuva valittu toiseksi havainnekuvaksi yllä. Muita kaupunkibulevardeiksi kehittyviä teitä ovat Kuitinmäentien risteävä Olarinkatu-Piispansilta-Matinkyläntie, jolta sijaitsevalta sillalta kuva onkin otettu, samoin kuin syksyllä valmistunut Turveradantie, jonka varrelle on suunnitteilla paljon asutusta. Olarinkadun moottoritiemäinen rinnakkaisväylä on tietysti Kehä II ja Turveradantien rinnakkaisväylänä toimii sekä kehät I ja II niitä yhdistävän Turunväylän osuuden lisäksi.
Jyväskylässä sijaitsee tähän mennessä ainoa Suomessa koskaan moottiritiestä matalamman luokan tieksi purettu moottoritien pätkä, Länsi-Päijänteentie. Tieluokituksen huonontamisen oikeutti vain se, että sen tilalle rakennettiin uusi moottoritiemäinen yhteys, Rantaväylä, Jyväsjärven rantaan, joka liittyy sujuvasti Vaajakosken moottoritien liittymään, mistä etelästä tuleva liikenne voi hajautua Oulun ja Pohjois-Suomen tai Itä-Suomen suuntiin. Käytännössä kaikki henkilöautoliikenne ja raskas liikenne on modernien suunnitteluperiaatteiden mukaan ohjattu pois ydinkeskustasta ohitusteille kuten monissa muissakin keskisuurissa ja suuremmissa kaupungeissa.