Hyvä, kannustava ilmapiiri niin töissä kuin miitingeissäkin alkaa arvostuksesta, toinen toisensa kunnioituksesta – inhimillisestä huomioimisesta, todellisesta kuuntelemisesta.
Töiden, kokousten, jne. järjestelyt ovat sentään jo kehittyneet ja sitä myötä avoin ilmapiiri, jaksaminen ja hyvinvointi. Valitettavasti kuitenkin vieläkin törmätään tapauksiin, jolloin eri työyhteisöissä on esiintynyt jopa piinaamista ja hienovaraistakin (piilo-) kiusaamista. - Eräillä johtajilla, vetovastuullisilla henkilöillä tunneäly on olut vähintään kortilla.
Monessa organisaatiossa, tiimeissä tai työryhmässä mietitään keinoja työilmapiirin parantamiseen. Huono työilmapiiri heikentää työn tuloksia, vaikuttaa motivaatioon ja suoriutumiseen, nakertaa yhteishenkeä, lisää sairaspoissaolojen määrää, jne. - Työilmapiirillä on merkittävä vaikutus työyhteisön toimivuuteen ja menestymiseen.
Huonon työilmapiirin taustalla on usein ristiriidat työyhteisössä. Ristiriidat taas voivat johtua työyhteisön ilmapiiristä, esimiehen tai vastuuhenkilön huonosta johtamistyylistä – vrt. narsismi - työryhmän ilmapiiristä tai yksilön negatiivisesta asenteesta toimintoja, tiimin jäseniä, koko työyhteisöä kohtaan. - Hyvä työkulttuuri luo pohjan hyvälle työilmapiirille.
Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia; millainen on työpaikan työmoraali, mitkä säännöt ja ehdot säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan asiakkaita ja muita sidosryhmiä. - Onko työkulttuuri ylikäyvän saneleva vaiko oikeasti demokraattinen.
Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Jos työyhteisö voi sisäisesti huonosti, se ei pysty ulkoiseenkaan tehokkuuteen, koska sisäiset, tulehtuneet kitkatekijät kuluttavat voimavaroja sekä vähentävät työmotivaatiota ja -hyvinvointia.
Huono työilmapiiri ja työkulttuuri merkitsevät usein sitä, että työpaikan johtamisessa on puutteita ja että sisäiset toimintatavat ovat kehittymättömiä tai puutteellisia.
Työilmapiiriin liittyvät ongelmat tulevat usein puheeksi esimerkiksi työnohjauksissa. Jokainen luonnollisesti vaikuttaa omalla toiminnallaan työilmapiiriin, mutta erityisvastuu on työpaikan toimivalla johdolla.
Kaikki työilmapiiriin vaikuttavat osatekijät lähtevät johtamisesta. Jos johtajat arvostavat ja kuuntelevat toisia, se kertautuu myös muuhun työyhteisöön. Työhyvinvointi ei ole sitä, että lähdetään yhdessä kisailemaan mitään ”ping pongeja” - se on kiinni monesta eri tekijästä.
Työnjaon ja -ohjauksen on oltava kunnossa, tukijärjestelmät, elämänhallinta ja turvallisuus kunnossa, arvot, tavoitteet ja vastuut selkeät. Osaamisen ja työn vaativuuden välisen suhteen on oltava reilassa. Ei riitä että suoritetaan esimies- työntekijä keskustelut ja työilmapiirin kartoitukset kerran vuodessa. Palaute sekä tehdystä työstä että ilmapiiristä on saatava päivittäin ”tässä ja nyt” eikä vasta todellisten ongelmien kasaantuessa – jatkuvasti kyteviksi, helposti ylittämättömiksikin.
”Hyvän kohtelun edistäminen” ei ole yksipuoleista painostusta, ei vääristelevää syyttelyä enempää kuin ahdistavia tuomiointejakaan. Ne lausutaan muissa instansseissa, ellei asian vakavuutta huomioida.