Tiesitkö, että TE-toimisto voi velvoittaa työnhakijoita hakemaan töitä yhdistyksistä ja liitoista myös tapauksissa, joissa työ sisältää lähinnä jäsenhankintaa? SDP:n tai muun poliittisen puolueen kannattajan oloiseksi voi siis joutua ihan vain sen vuoksi, että TE-toimiston mielestä: "onhan sekin työtä". Ohuena perusteena työn hakemiseen pakottamiselle, jota varsinaisena syynä saatetaan käyttää, voi toimia esim. se, että työ sisältää tietokoneen käsittelyä tiedon syöttämiseen, mistä saadaan tekoselitys sille, että työ liittyy jollain tavoin työnhakijan tietotekniikka-teemaiseen koulutukseen. Samanaikaisesti työttömällä voisi olla vaikka kuinka laaja ja huolella pohjustettu osaaminen monella eri osa-alueeella, joka ei vielä ole päässyt laajemmin näkyvään hyötykäyttöön.
Omituisiin työhönosoituksiin päädytään sekä sen vuoksi, että työ- ja oikeusministeriltä saapuu TE-toimistojen noudatettavaksi patistavia toimintaohjeistuksia, joita sovellettaessa voidaan sivuuttaa eri alojen erityispiirteet ja erilaiset mahdollisuudet työttömille kehittää itseään, että sen vuoksi etteivät TE-toimistojen virkailijat malta olla käyttämättä toimivaltaansa väärin ottamalla vastaan toimintaohjeita tahoilta, joita voi luonnehtia sanalla "kaverit".
Silloin kun kyse eri alojen erityispiirteiden ja erilaisien itsekehittymisen mahdollisuuksien sivuuttamisessa on patistuskirjeiden vapaamuotoisessa soveltamisessa, päädytään työttömien kohtelemiseen yhtenä joukkona, joita voi sijoitella mm. sellaisten argumenttien osaksi kuten "työttömiä pitäisi hyödyntää orjien tavoin esim. vanhuksien käyttämisessä kaupassa" ja "työttömyyden käsittelyssä tärkeintä on työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen" ja "työttömiä pitäisi patistaa olemassa olevien koulutusten kautta takaisin työelämään".
Silloin kun kyse on kavereiden ja muiden hunsvottien vinkkauksien toteuttamisesta, päädytään monesti tilanteiden sarjoihin, jotka ovat verrannollisia Goldbergin koneeseen eli tiedetään jo ennalta minkälaisien reittien kautta työnhakija tulee kulkemaan ja minkälaisille asioille hän tulee altistumaan. Ihmisten yhteistyökykyä ei pidä aliarvoida, mutta otettakoon yksinkertaiseksi esimerkiksi haitallisesta tavoitteesta sellaisen altistuman aiheuttaminen pakotetun työhaastattelun loppuvaiheilla, joka vaurioittaa työnhakijan mielenkiintoa niitä asioita kohtaan, joista hän oikeasti on kiinnostunut ja on niissä vielä toistaiseksi hyvä, eikä työhaastattelun teema suoranaisesti liittyisi niihin mitenkään. Kyse olisi vain siitä, että TE-toimiston virkailija oli hyväksynyt osallistuvansa tavoitteeseen, jossa pyritään aktiivisesti estämään sitä, että kyseinen työnhakija työllistyisi alalle, josta on oikeasti kiinnostunut tuhoamalla vaihe vaiheelta hänen mielenkiintoaan ja pommittamalla hänen ajatusverkostoaan ärsyttävillä asioilla. Omalla kohdallani eräs TE-toimiston virkailija oli toiminut muun muassa siten, että hän näytti ensin vääristellyn tekstin työnkuvauksesta, josta oli poistettu suuri osa siitä tiedosta, mitä työ varsinaisesti sisälsi, jotta saisi työnhakuun johtavan toiminnan helpommin liikkeelle, ja näytti vasta myöhemmin sen version, mikä oli lähes täpötäynnä työtehtäviä, jotka liittyivät pelkästään jäsenhankintaan tietylle yhdistykselle. Puhelinkeskustelussa yhdistyksen edustajan kanssa työnhakija joutui altistumaan kaikenlaiselle omituiselle, joka jätti vaikutelman siitä, että puhelimen toisessa päässä oleva otti puhelun aikana vastaan toimintaohjeita sähköisesti ja paperilappuina.
Jos TE-toimiston virkailija on oikein ilkeä esim. sellaisenaan motivoimattoman työn ja ei-pelkitsevän ilmapiirin vuoksi, hän saattaa ottaa johonkin tiettyyn työttömään yhteyttä juuri sen kolmen kuukauden jälkeen, kun työttömyysjaksojen alusta alkava ammattitaitosuoja tämän kohdalla päättyy ja tälle voidaan sääntöjen mukaan osoittaa ihan mitä tahansa työtä. Kolme kuukautta on kohtalaisen lyhyt aika kehittää itseään omaehtoisesti, eikä innostus siihen välttämättä ala heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Vasta lukion käyneillä tällaista ammattitaitosuojaa ei edes ole.
Ajatelleenpa niin, että kyse olisi lukion käyneestä nuoresta, jolla olisi hyvälaatuista osaamista musiikinteosta, ohjelmoinnista, verkkoteknologioista ja performanssitaiteesta. Jokainen näistä tarjoaa valtavasti erilaisia suuntautumis- ja yhdistelmävaihtoehtoja. Lukion käyminen on opettanut hänelle itsearviointia, aikataulujen asettamista ja monenlaisia perustaitoja-/tietoja liittyen maailmaan, siinä elämiseen ym. Yhdessä noiden neljän osa-alueen hyvälaatuisen hallinnan haastavuus muodostuu siitä, että aivot kuluttavat sitä enemmän glukoosia, mitä vähemmän tuttua jokin käsitelty asia on. Täten, mitä paremmin hänen ohjelmistoteknologisavusteinen muusikkona ja esiintyjänä kehittymisensä sujuu, sitä vähemmän kognitiivisesti kuormittavaa sen kaiken yhteensovittaminen on. Tai lisätään vielä mukaan virtuaalitodellisuus, kun se nyt niin ajankohtaista kerran on. Ajatellaan, että hän haluaa kehittyä virtuaalitodellisuudessa keikkailevaksi muusikoksi, jolla on "aivan mieletön show", jota virtuaalitodellisuudessa vierailevat pääsevät maksusta seuraamaan. Yritysuralla siis. Ongelmaksi hänelle muodostuu se, että ennen kuin hän ehtii kehittymään kaikilla valitsemillaan osa-alueilla riittävän hyväksi, jotta voi alkaa sovittamaan niitä yhteen, TE-toimiston virkailija pakottaa hänet työllistymään sillä tavalla kuin yhteiskunta on ajatellut, että hänen pitäisi työllistyä. Saattaapa jopa tokaista pöyhkeästi, että "kaikki työkokemus on hyväksi", vaikka todellisuudessa se rapauttaa hänen mieltään siltä osin, mitä hän oli omaehtoisesti ollut kehittämässä, sekä kuormittaa häntä fyysisesti palautumista vaatien ja sitten hän joutuu aloittamaan kehittymisensä monelta osin alusta, kun osa-aikaiset kiinteistöhuollon tai postinjakajan työt loppuvat - tai mitä hänet velvoitettiinkaan ottamaan vastaan pelkästään työttömyyspäiviin vedoten.
Tai ajatellaan niin, että kyse olisi sellaisesta työttömästä, joka on jo hankkinut jonkin korkeakoulutuksen itselleen ja haluaisi nyt rakentaa sen osaamisen ympärille jotain uutta. IT-ala toimii tässä hyvänä esimerkkinä, koska se tarjoaa valtavan määrän erilaisia rakennusosia, joita yhdistellä. Tätä yhdistelemisen mahdollisuutta ei kai yhdessäkään TE-toimistossa osata tai viitsitä huomioida, eikä sitä taida moni IT-alan työnantajakaan kaivata päätellen siitä, että avainsana-arpajaisissa on aina ne samat avainsanat, joita työntekijän toivotaan jo osaavan, vaikka miljoona muutakin olisi käytettävissä. Korkeakoulutuksen läpikäyneellä on jo aika erilaiset ja paremmat mahdollisuudet itsensä ohjaamiseksi ja jonkin mahdollisesti hulppean kehittämiseksi kuin "pelkän" lukion käyneellä. Ammattiopistostakin saattaisi valmistua jotain yllättäviin tekoihin pystyvää, mutta ei nyt laajenneta tätä juttua aivan liiaksi. Koska korkeakoulutuksen hankkinut on jo tietotaidollisesti niin kaukana siitä, mitä TE-toimiston virkailija tietää ja kykenee ymmärtämään, on sitä enemmän huono idea pakottaa työtöntä hakemaan työtä pelkästään työttömyyspäivien määrään vedoten, mutta jos TE-toimiston virkailija on myönteinen kulloisenkin hallituksen tavoitteille kaunistella tilastoja, työtön tulee helposti ylijyrätyksi ja todennäköisesti sana karenssikin nousee mukaan puheiseen tehokeinona. Voisi ajatella, että jonkinlainen perustulo olisi siinä mielessä hyödyllinen, että se tarjoaisi tällaisissa tapauksissa suojan huonolta johtajuudelta, josta tämä kaikki siis varsinaisesti juontuu.
ps. Toki joku voisi argumentoida, että erilaista osaamista olisi kätevämpää jakaa monen ihmisen kesken, jottei "yksi ihminen tekisi kaikkea", mutta tosiasioihin sisältyy mm. se, että mikään yhteistyökuvio ei voita nopeudessa ihmisaivojen nopeutta tiedon prosessoinnissa ja toisinaan on vaan yksinkertaisesti kätevämpää, että joku on se virtuoosi, joka saa aluille jotain merkittävää. Toisekseen, jos kiinnostusta jonkin saavuttamiseen esiintyy runsaasti, mikä takaa sen, että joku muu viitsii hengailla mukana aktiivisesti ajatuskapasiteettiaan lainaillen esim. kuuden kuukauden ajan? Lisäksi, kun ihmiset lyövät päänsä yhteen keskustellakseen miten jokin toteutetaan, he eivät useinkaan edes huomaa, kuinka paljon ideoita karsiutuu pelkästään sen vuoksi, että yhteistoiminnasta saadaan sujuvampaa ja toimintaa on helpompi selittää jollekin ulkopuoliselle.
ps2. Tämähän ei tarkoita sitä, etteikö omaehtoisesti itseään kehittävä saattaisi toisinaan ottaa vastaan sellaista työtä, jota tekee lähinnä rahan vuoksi tai jossa on vain pikantista jotain kiinnostaavaa, vaan kyse oli siis siitä, että TE-toimiston pitäisi tarkistaa toimintatapojaan ja valvoa niiden toteutumista.