Hallitus on tuoreeltaan ilmoittanut kehysriihen tuloksista ja julkaissut julkisen talouden päälinjat seuraaville neljälle vuodelle. Keskustelu on kiteytynyt 10 mrd euron kestävyysvajeen ympärille. Suunnitelman mukaan ongelma selätetään seuraavasti: Rakenneuudistusten (sote etunenässä) uskotaan tuovan 4 mrd € hyödyn, talouden kasvu hoitaa vajeesta 2 mrd € ja julkisen talouden leikkauksia eli kulusäästöjä tehdään 4 mrd € edestä.
Valtiovarainministeriön mukaan 4 miljardin euron kulusäästötavoitteesta puuttui noin 400 miljoonaa euroa. Kehysriihen tiedotustilaisuudessa kerrottiinkin vajetta paikkaavista uusista päätöksistä, joita olivat mm. polttoaineveron korotus, kehitysyhteistyörahojen leikkaus ja kuntien vastuulle tulevat kiinteistöverojen ja asiakasmaksujen nostovaatimukset.
Hallitus oli tiedotustilaisuudessa kovin optimistinen uskoen talouden tasapainottumiseen esitetyillä keinoilla. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat. Laskelmissa on kuitenkin paljon riskejä. Jos esimerkiksi työllisyysaste ei nouse odotetusti, niin budjettiriihi on taas kutsuttava koolle.
Juustohöylien teroittamista odotellessa esittelen kohteen, josta on saatavilla noin 108 miljoonaa euroa talouden rattaisiin pyörimään ilman, että heikoimmilta leikataan senttiäkään. Ehdotan, että apteekkiliiketoiminnan saamasta vuotuisesta ja automaattisesta 108 miljoonan euron kannattavuustuesta luovutaan.
RESEPTIEN TOIMITUSMAKSU YLI VIISINKERTAISTETTIIN – VAIKUTTAA SUORAAN APTEEKIN TULOKSEEN
Vuoden 2014 alussa tuli voimaan uusi asetus lääketaksasta. Kelan tiedotteen mukaan uuden asetuksen seurauksena kalliimpien (yli 41 euroa maksavien) reseptilääkkeiden hintoja laskettiin ja toisaalta sitä halvempien lääkkeiden hintoja nostettiin. Tätä merkittävämpää kuitenkin on se, että samalla apteekin asiakkaalta perimä toimitusmaksu nostettiin 0,43 eurosta 2,39 euroon. Käytännössä siis reseptien toimitusmaksu yli viisinkertaistui.
Apteekki perii asiakkaalta toimitusmaksun jokaisesta reseptillä toimitettavasta valmisteesta tai toimituserästä. Toimitusmaksu on siis arvonlisäverollinen lisäkustannus, joka lisätään normaalin tuotehinnoittelukalkyylin päälle ja joka parantaa apteekin katetta.
Kun tiedetään, että Suomessa toimitetaan noin 55 miljoonaa avopuolen lääkereseptiä vuodessa, voidaan laskea toimitusmaksun noston vaikutus kansalaisten ostovoimaan ja toisaalta apteekkiliiketoiminnan tulokseen. Taulukossa 1 on laskettu, että
- vanhalla hinnalla apteekki saisi toimitusmaksuja 23,7 milj. euroa
- uudella hinnalla apteekki saa toimitusmaksuja 131,5 milj. euroa.
Tulonsiirto kansalaisilta apteekkareille on siis vuositasolla lähes 108 milj. euroa. Korvausjärjestelmästämme johtuen veronmaksajat maksavat tästä tulonsiirrosta osan vaikkakin valtaosa maksusta jää suoraan asiakkaan kukkarosta otettavaksi.
ONKO KOROTETULLE TOIMITUSMAKSULLE RIITTÄVÄT PERUSTEET?
Toimitusmaksun korotuksen tavoitteena oli asetuksen perusteluiden mukaan ”vähentää lääkkeiden myyntikatteen riippuvuutta lääkkeiden tukkuhinnasta”. Ala on voimakkaasti säädelty ja aito kilpailu puuttuu niin hankintahinnoittelusta kuin vähittäismyynnistäkin.
Kantaako valtio liian suurta huolta lupaperusteisen liiketoiminnan kannattavuudesta? Vai onko hinnoitteluohje virheellinen, kun sitä on korjattava toimitusmaksun avulla?
Onko perusteltua, että apteekkitoiminnan kannattavuutta rahoitetaan asiakkaiden maksuosuutta nostamalla? Onko perusteltua ylläpitää ylimääräinen toimitusmaksu nykyisellä tasolla, vaikka apteekkitoiminta ei ole tuloskriisissä?
ONKO OIKEIN KÄYTTÄÄ VERONMAKSAJIEN VAROJA KANNATTAVAN, YKSITYISEN LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN SAMALLA, KUN KILPAILIJOILTA ESTETÄÄN PÄÄSY TOIMIALALLE?
Yhteiskunta eli veronmaksajat osallistuvat lääkekustannuksiin Kela-korvauksen kautta. Kela-korvausta maksetaan myös tässä puheena olevasta toimitusmaksusta. Käytössäni ei ole lukuja toimitusmaksujen Kela-korvausten euromääristä, mutta tässä karkea arvio. Laskelmani oletukset on esitetty alla olevassa tekstissä.
- Lääketeollisuuden tilastojen mukaan korvattavia reseptilääkkeitä on 90 % kaikesta yksityisten apteekkien lääkemyynnistä.
- Tällöin ”korvattavia reseptejä” olisi 90 % kaikista resepteistä eli 49,5 miljoonaa kpl.
- Jos käytetään Kela-korvauksen peruskorvaustasona esimerkiksi 40 %, maksavat veronmaksajat nykyveloituksella Kela-korvausten kautta toimitusmaksuista 47,3 milj.€ vuodessa. Vanhalla hinnalla verorahoja olisi käytetty tähän tarkoitukseen 8,5 milj. euroa.
Lääketaksa-asetuksen perusteluissa sanottiin, että hinnoittelu-uudistuksen myötä korvauskustannukset alenevat 15,8 milj. euroa. Toivottavasti laskelmassa on huomioitu edellä esitetty yli viisinkertaisen toimitusmaksun tuoma lisäys korvauskustannuksiin. Kela-korvaus kun lasketaan korvausohjelmaan kuuluvan lääkkeen hinnan ja toimitusmaksun kokonaissummasta.
Jos siis ehdottamani 108 miljoonan euron tulonsiirrosta apteekeille luovutaan, niin
- Valtio säästää verorahoja noin 39 miljoonaa euroa vuodessa ja
- Kansalaisten ostovoima paranee noin 69 miljoonalla eurolla vuodessa.
2003 käynnistynyt lääkevaihto ja vuonna 2009 sen tueksi säädetty viitehintajärjestelmä sekä markkinoille tulleet kopiolääkeyritysten tuotteet ovat hillinneet lääkkeiden hintojen nousua. Täysin aidosta kilpailusta ei kuitenkaan voida puhua, koska hankintahinnan määrittelee teollisuus poliittisen ohjauksen siivittämänä ja koska ala on suljettu liiga tiukkoine apteekkilupakäytäntöineen. Suomessa lienee pohjoismaiden kalleimmat lääkkeet.
Lääketaksalla säädellään apteekkarien saamaa katetta lääkemyynnistä. Tämä tavoite kuitenkin romuttuu, kun hinnoitteluohjeen lisäksi annetaan lupa laskuttaa kiinteä toimitusmaksu. Tämä maksu voi joissain tapauksissa olla jopa saman suuruinen lääkkeen varsinaisen hinnan kanssa, jolloin asiakkaan prosentuaalinen kulurasite on kohtuuton.
Kun säästökohteita etsitään tai kun budjettiraameja suunnitellaan, on tarpeen purkaa perusteettomat tulonsiirrot. Päättäjien vastuulla on läpinäkyvästi sopia, miten yhteistä rahaa kerätään ja mihin sitä käytetään.
Aikanaan toimitusmaksun korotuksesta päätettäessä pelättiin apteekkialan joutuvan tuloskriisiin hinnoittelukäytäntöjen muutoksen sekä kopiolääkeyritysten markkinoille tulon johdosta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, joten nyt on hyvä hetki miettiä reseptien toimitusmaksun palauttamista alkuperäiselle tasolleen tai jopa kokonaan siitä luopumista.
Ehdottamallani toimitusmaksun muutoksella olisi käytännössä iso merkitys esimerkiksi eläkeläisille, jotka käyttävät paljon reseptilääkkeitä ja siten maksavat myös ison osan toimitusmaksuista. Tässä on tarjolla uudistus, joka parantaa niin heidän kuin myös muidenkin apteekissa asioivien ostovoimaa.