Kuten viime päivinä on uutisoitu on Nordean Luxemburgin-yksikön lainakannassa Suomeen myönnettyjä luottoja lähes kahden miljardin euron arvosta. Tuo määrä on jopa noin 20-kertaisesti suurempi kuin mitä naapurimaa Ruotsiin on annettu. Ruotsissa onkin rahoitustarkastusvirasto valvonut merkittävästi tiukemmin ottein Nordean toimia juuri veroparatiisimaita koskien. Pankille on määrätty sanktioita useamman kerran.
Onko Nordean täällä antama kuva oikeanlainen tämän Panama-vuodon suhteen? Eipä taida olla, mikäli on uskominen uutisointiin siitä kuinka pankin maajohtaja Ari Kaperi on pankin toiminnasta kertonut. Nimittäin hänen tiedetään YLEn kirjoituksen mukaan sanoneen "Meidän Luxemburgin konttorin asiakaskunta on kansainväliset asiakkaat siis ei pohjoismaiset asiakkaat, joten lähtökohtaisesti siellä ei nyt pitäisi olla suomalaisten asioita eikä siellä ole suomalaisten asiakkaiden asioita joiden kotipaikka on Suomi."
Kuitenkin Suomeen on myönnetty Luxemburgin pankin konttorista noin 2 mrd euron lainat ja Suomeen. Onko lainoja myönnetty yksityisille henkilöille vai yrityksille, on tuo vielä pimennossa. Ovatko lainansaajat laajaa kansainvälistä toimintaa harjoittavia, kuten Nordea on kirjoittanut sähköpostissaan YLE:lle.Tuolla seikalla on merkitystä myös verotuksellisesti. Onko Luxemburgin Nordean konttori ilmoittanut nuo lainat ja sen suoritukset aikanaan Suomeen verottajalle? Entäpä lainansaajat omissa veroilmoituksissaan? Verottajalle tehdyt ilmoitukset ovat tärkeässä asemassa vuototietojen käsittelyssä verotukselliselta näkökulmasta katsottuna. Myös rikosoikeudellisesti.
Mikäli lainoja on myönnetty yrityksille, niin herää kysymys tarkoituksellisesta korkovähennyksen hyväksi saamisesta Suomen verotuksessa. Ainakin jos korkotaso oleellisesti poikkeaa Suomen pankeista myönnettyjä lainoja korkeampana. Lainakuvio voi myös ulottua sinne Panaman veroparatiisissa olevaan yhtiöön Nordeasta, jonka kautta korkohyötyä olisi saatu Suomen verotuksen kustannuksella. Onko lainatarvetta ollut Suomen yritykseen laisinkaan? Tuollakin on suuri merkitys asiaa tutkittaessa. Mikäli kyseessä on kokonaan ns. tekaistu laina ja lainakuvio, niin koko summa korkoineen olisi katsottava otetun veroparatiisiyhtiön hyväksi. Lainapääoma olisi mitä ilmeisimmin katsottava tällöin siirretyn pois Suomessa investointeihin käytettävinä varoina, myös omistajan (tilinomistajan) hyväksi vilpillisesti. Maksetut korot lienee katsottava niinikään vilpillisesti, jopa rikollisella tavalla, siirretyn tilinomistajan hyväksi.
Verotusneuvos Markku Hirvonen on ottanut kantaa vuotoon asiantuntijan roolissa. Harmaan talouden asiantuntijan Markku Hirvosen mielestä Nordean Luxemburgin-konttori on ollut väylä heille, jotka ovat halunneet välttää veroja Suomessa.
Hirvosen mukaan yrityksiä on perustettu paitsi Panamaan, myös Luxemburgiin, ja tämä on hänen mukaansa tullut esille monessa yhteydessä. Hirvosen kertoman mukaisesti Luxemburg tarjoaa tällaista vähän veroparatiisinomaista suojaa tiukan pankkisalaisuutensa ansiosta.
Kuinka paljon vuototiedot paljastavat mahdollisia tietoja edellä kertomanikaltaisiin lainakuvioihin? Joka tapauksessa vaatii paljon selvittelytyötä Suomen harmaantalouden veroviranomaisilta valtavasta tietomäärästä ja huomioiden kaikki käytetyt kuviot Suomeen, joita mahdollisesti sisältyy Panaman tilitiedoissa, kuten luonnollisesti myös Nordean Luxembugin pankissa oleviin tietoihin.
Panama-paperit kiinnostavat suomalaistakin verokarhua, mutta se, onko niiden pohjalta tarvetta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, on vielä epäselvää. Ratkaisevaa mahdollisten jatkoselvittelyjen kannalta on, millaista on tiedon laatu, Verohallinnon viestintäjohtaja Mikko Mattinen sanoo.
Onko se kuvia vai raakadataa, onko joku koneellinen ajo tehty? Se, että papereista löytyy jonkin tai joidenkin nimiä, ei vielä riitä tutkimusten aloittamiselle. Pitää olla tietoa, millaisissa toimissa henkilöt ovat mukana, ja onko tulot ilmoitettu Suomen verohallinnolle. Näin siis on Verohallinto ottanut ennakkoon kantaa ihan asianmukaisesti vuodettuihin tietoihin. Nähtäväksi jääkin johtaako vuodon tiedot verotuksellisiin ja mahdollisesti myös rikosoikeudellisiin toimiin.
Muuten tästä historian suurimmasta tietovuodosta näyttää YLE:n ohjelma maanantaina MOT-ohjelmassa klo 20 lisää tietoa.