Suomessa kaupunkien puistoja pitää ylläpitää ja vaalia, ei tuhota asunto- tai muuhun rakentamiseen. Puistoja voitaisiin jopa rakentaa lisää. Ihmiset tarvitsevat virkistysalueita, joissa saavat kosketuksen suomalaiseen luontoon, sen kasvillisuuteen ja eläimiin. Mikä onkaan hienompaa aamuvarhain tai iltamyöhään, kun hämärä on laskeutunut, kuunnella ja haistella luontoa. Siinä unohtuvat arjen murheet ja ihminen saa uutta voimaa arjen aherrukseensa. Luonnossa liikkuminen helpottaa stressiä ja saattaa vaikuttaa myönteisesti myös mielenterveyteen.
Puistoja voidaan tietenkin tarpeen mukaan myös muokata kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Luonnonpuistot ovat asia erikseen, mutta tavalliseen virkistyskäyttöön, jokaisen arkiseen ulkoiluun sopivia puistoja tarvitaan. Silloin luonnosta saavat nauttia kaikki kaupunkien asukkaat, ne palvelevat kaikkia tasapuolisesti.
Kaatopaikoista virkistysalueita
Vanhat suljetut kaatopaikka-alueet ovat myös hyödynnettävissä virkistyskäyttöön tarpeisiin. Alueille voidaan istuttaa mitä monimuotoisempia kasvistoja, jotka menestyvät mainiosti vanhassa maaperässä. Vanha kaatopaikka voi toimia seudullisena lähivirkistysalueena kävely-, pyöräily- ja miksipäs ei myös ratsastuskäytössä, koirien ulkoilutusta unohtamatta. Talvella maastossa voidaan hiihtää ja ehkäpä myös lasketella pienimuotoisesti, jos maansiirtokoneet muokkaavat maastoa kumpuiseksi ja paikallinen kaupunkisuunnittelu lämpiää idealle.
