Jari Lindströmin esitys työttömien työnäytekokeilusta herätti huomiota myös Pikku-Mustan yliopistossa. Talonmies oli aivan kiihtynyt aiheesta, eikä antanut puutarhassa tepastelevalle filosofille hetkenkään rauhaa.
- Hullujahan nuo suomalaiset ovat, talonmies manaili. - Koko ajan keksivät uusia palkattoman työn muotoja, ja ihmettelevät kuinka työllisten osuus kokonaisväestöstä ei kasva. Mihin se voisi kasvaa, kun heidät laitetaan ilmaistöihin? Tietenkin he katoavat työttömien tilastoista, mutta eivät he silti palkkatyöntekijöiksi muutu. Käytännössähän viranomaiset poistavat valtavan määrän ihmisiä työvoimareservistä, sillä yksikään heistä ei hae oikeita palkkatöitä ollessaan tuollaisten toimenpiteiden kohteena. Lisäksi viranomaiset tietenkin poistavat työvoimareservistä ne työkykyisimmät, koska vähemmän työkykyiset eivät selviydy edes noista toimenpiteistä. Eipähän tarvitse ihmetellä, miksi Suomessa on samanaikaisesti työttömyysongelma ja työvoimapula.
- Mmmmm... filosofi mumisi ajatuksissaan.
- Puhumattakaan siitä työttömiltä tulevaisuudessa vaadittavasta selonteosta työnhakunsa suhteen, talonmies jatkoi. - Jo nyt työttömiä pakotetaan jatkuvasti hakemaan työtehtäviä, joihin he eivät sovellu, aivan älyttömällä tavalla, ja perustelluista hakematta jättämisistä sanktioidaan, joten tuohan tulee menemään aivan mahdottomaksi. Ajattelehan, että siellä väkerrettiin kokoon valtava ilmainen työpaikkojen ilmoituskanava, jota yksikään normaali yritys ei uskalla käyttää. Viranomaiset itsekin puhuvat sadoistatuhansista "piilotyöpaikoista" samanaikaisesti, kun heidän oman ilmaisen järjestelmänsä kautta ilmoitetaan alle kaksikymmentätuhatta paikkaa. Luulisi hälytyskellojen soivan, kun ilmainen, aivan kelvollisesti toimiva valtakunnallinen järjestelmä ei kelpaa yrityksille, mutta ei. Viranomaiset eivät vain tajua, että pakottaessaan satoja tai jopa tuhansia epäpäteviä henkilöitä hakemaan sattumanvaraisesti järjestelmässä olevia työpaikkoja, viranomaiset itse käytännössä sabotoivat näiden yritysten rekrytointia. Käytännössä suomalaiset te-toimistot ovat spammibotteja, joiden täsmätarkoituksena on sotkea niiden yritysten rekrytointi, jotka erehtyvät käyttämään viranomaisten työnvälityskanavia.
- Njooooh, totta, filosofi myönsi. - Mutta nuohan ovat tuttua huttua. Minä olen enemmänkin miettinyt tuota työnäyteajatusta.
- Ilmaista työtä, talonmies tuhahti. - Jos jotain systeemiä voi käyttää väärin, joku aina käyttää sitä väärin. Kun sitten yksi on käyttänyt sitä väärin ilman seuraamuksia, siirtyvät kaikki muutkin käyttämään sitä väärin.
- Totta tuokin, filosofi myötäili. - Mutta minäpä olenkin miettinyt sitä, että olisiko jokin keino, jolla tuollaista järjestelmää olisi mahdollista estää tulemasta käytetyksi väärin.
- Ei ole, talonmies totesi. - Ilmainen työ itsessään on mätä ajatus, sillä jos joku ei ole valmis maksamaan tehdystä työstä, täytyy työn lähtökohtaisesti olla arvotonta. Jos niin taas ei ole, on kyseessä puhdas orjuus.
- Äläs nyt, filosofi toppuutteli. - Mietitäänpä ihan normaalia työnhakutilannetta. Jos olisit työnantaja, joka on tehnyt työpaikkailmoituksen, ja paikkaa hakisi yksi työtön ja yksi työpaikanvaihtaja, kumman palkkaisit ilman lisätietoja?
- Varmaan sen työpaikanvaihtajan, talonmies vastasi. - Koska on todennäköisempää, ettei hänessä ole mitään työnteon kannalta oleellista puutetta, kun taas työtön on valikoitunut työttömäksi jostain syystä.
- Niinpä, filosofi sanoi. - Vaan entä jos saisit sen työttömän kahden kuukauden ilmaisen työnäytteen ajaksi?
- Jos heidän taitonsa olisivat vastaavat, palkkaisin varmaan sen työttömän, talonmies vastasi. - Mutta mikä estäisi minua irtisanomasta häntä sen kahden kuukauden jälkeen ja palkkaamasta uutta työnäytteenantajaa seuraaviksi kahdeksi kuukaudeksi?
- Oletetaan, että sinun olisi sovittava palkattavan kanssa mittarit, minkä mukaan mitataan työnäytteen onnistuminen, ja olisit velvoitettu todistamaan te-toimistolle, etteivät nämä tavoitteet ole toteutuneet, jos haluaisit purkaa työsuhteen työnäytteen päätteeksi, filosofi selitti. - Jos et kykenisi selkein todistein osoittamaan tätä tavoitteiden toteutumattomuutta, olisit velvoitettu maksamaan tälle uudelle työntekijälle palkkoja seuraavien kymmenen kuukauden ajan.
- Mutta mitä hyötyä tuollaisesta systeemistä olisi? talonmies kysyi. - Miksi työkykyisten työttömien palkkaamiseen pitäisi saada palkkatukea?
- Koska siitä olisi hyötyä kaikille, filosofi vastasi. - Ensinnäkin työnantajat hyötyisivät kahden ilmaisen työkuukauden verran, eli se olisi suoraa yritystukea rekrytointiin. Toisekseen työnantajat hyötyisivät siten, että heidän olemassaolevien työntekijöidensä siirtyminen muiden työnantajien palvelukseen oma-aloitteisesti vaikeutuisi, koska he eivät siirtyessään saisi mukaansa uuden työnantajan palkkatukea. Silloin esim. yt-neuvottelut eivät niin helposti johtaisi aivovuotoon, koska niiden parhaidenkin työntekijöiden kannattaisi jäädä odottamaan irtisanomisia, jolloin heilläkin olisi palkkatuki mukanaan uutta työpaikkaa hakiessa. Työttömät taas hyötyisivät siten, että he eivät heti työttömäksi jäätyään tippuisi kelvottomien luokkaan, koska palkkatuki kompensoisi työnantajien epäluuloa. Uuden työsuhteen kautta he myös pääsisivät taas ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, jos he olisivat ehtineet tippua sen ulkopuolelle. Yhteiskunta taas hyötyisi siten, että vaikka tilanne todennäköisesti menisi siihen, että aiempaa useampi käväisisi työttömänä työsuhteiden välissä, todennäköisyys jäädä pitkäaikaistyöttömäksi vähenisi reippaasti.
- Ei tuo ihan mahdottomalta kuulosta, talonmies lopulta myönsi. - Mutta kyllä niiden työnäytteen mittarien pitäisi olla todella käsinkosketeltavan selkeitä, muuten homma menisi sitä kautta palkattoman työvoiman väärinkäytöksi.
- Siinähän se juju onkin, filosofi naurahti. - Kun työnantaja joutuu käyttämään omia mittareitaan todistaakseen, että työntekijä ei ole täyttänyt odotuksia, on työnantajalla aikamoinen motiivi tehdä mittareista yksiselitteiset. Muutenhan ammattiliitot vetävät sopimukset oikeuteen, kun työnäyte kuitenkin liittyy ihan oikean palkkatyösuhteen alkamisprosessiin.