Vappu on suomalaisen työn päivä! Kalenterissa niin kerrotaan.
Tietääkseni 1. toukokuuta on kansainvälinen Työväen juhlapäivä!, joka sai alkunsa 1800-luvulla, jolloin työväki alkoi vaatia ja puolustaa omia oikeuksia parantaakseen elinolojaan.
Jotenkin menee yli ymmärrykseni, miten voi juhlia Työn päivää irrallisenako työntekijästä? Vai onko työ niin harvinaista Suomessa, että sitä pitää korostaa juhlimalla nimenomaan Työn päivää...?
Wikipediassa kerrotaan, että Suomessakin pidettiin 1. toukokuuta työläisten juhlien päivänä. Työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”! Sitten perinne taisi loppua luokkataistelun seurauksena ja "kommunismin" pelossa.
Uudet ajat – uudet iskulauseet
Mutta toukokuu tulee keväisin aina uudestaan niin kauan kuin maapallo pyörii akselinsa ympäri, joten iskulauseet voivat muuttua, mutta Vappu säilyy. Mikä sopisi iskulauseeksi tälle nykyiselle myrskyiselle kaudelle kaikkine kansainvälisine ja kotimaisine tapahtumineen. Olemmeko menneet kehityksessä eteenpäin vaiko taaksepäin?
Sopisiko, esimerkiksi:
"Kahdeksan tuntia työtä" kaikille työkykyisille!.
"Turvapaikanhakijat, pakolaiset, työttömät ja muut "loisijat" töihin"!
"Kuka ei työtä tee, hänen ei syödäkään pidä"! – Niin kuin meillä aikoinaan Neuvostoliitossa!
Näillä iskulauseilla ja niiden toteuttamisella ja toimeenpanolla, eli työtä tekemällä vaikkapa Työn Päivän kunniaksi, Suomi nostetaan lamasta! Olen varma! Toimettomuus ei tuo mitään tuloksia! Niin kuin sano suomalainen "Vierivä kivi ei sammaloidu" ja venäläinen sanoo "Под лежачий камень вода не течёт".
Työtä riittää – missä tekijät
Työvoimaa ja työtä on Suomessa vaikka kuin paljon. Täytyy viisailla päätöksillä motivoida ihmiset tekemään työtä ja antaa vapaus tehdä työtä!
Otamme esimerkiksi vaikka nyt nämä turvapaikanhakijat ja pakolaiset, joita on kymmeniä tuhansia maassa ja vielä lisää tulee. Monet heistä haluaisivat tehdä työtä, mutta heitä säilytetään valvotusti jossain ja he loikoilevat kuukausitolkulla siellä ja odottavat viranomaisten päätöksiä.
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset työvoimavara ja mahdollisuus
"Turvapaikanhakijat töihin" Kirjoittaa 27.04.2016 Imatralainen lehdessä sen päätoimittaja Janne Koivisto. Hän on käynyt tapaamassa Imatran vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita.
Suuri osa tapaamistani asukkaista kertoi olevansa tyytyväisiä majoitukseen ja ruokaan. Toki soraääniäkin kuului. Ruoka ja ahtaat huoneet eivät miellytä kaikkia. Enemmän asukkaita harmittaa kuitenkin se, että heillä ei ole mielekästä tekemistä.
Asukkaat haluaisivat päästää töihin, tutustua suomalaisiin, opetella suomenkieltä ja aloittaa harrastuksia. Toimettomuus johtuu siitä, ettei valtio ole vielä myöntänyt vastaanottokeskukselle tämän vuoden määrärahaa, jolla keskus järjestäisi työ- opinto- ja harrastustoimintaa.
Valtion rahat ovat tiukassa, mutta tähän tarkoituksen olisi hyvä löytää rahaa. Jos kotoutus lyödään laimin, tulevaisuudessa maksettavana voi olla suurempi lasku. Toisaalta turvapaikanhakijoille voisi kehittää mielekästä tekemistä ilmanvaltion rahaakin.
Suomen inkeriläiset
Inkerin suomalaiset ovat kokeneet parin otteeseen niin sanotun kotouttamisen. – Mikä ihmeen kotouttaminen? Ihmiselle pitäisi antaa vapaus "kotoutua" itsenäisesti omalla aktiivisuudella, eikä säilyttää ensin jossain säiliössä ja päästää sitten yhteiskuntaan kun hän on "valmis" siihen.
En muista, että meitä olisi joku isolla projektilla ja "virallisin valtuuksin" kotouttanut. Kotoutumisen me teimme itse; jokainen omalla aktiivisuudellaan.
Kun Inkerin suomalaisia vuosina 1942-43 siirrettiin Neuvostoliitosta noin 63'000 työvoimaksi Suomeen, niin lyhyen karanteenileirin jälkeen kaikki laitettiin töihin.
Puhumattakaan siitä, miten 1990-luvun alun paluumuuttajia kotoutettiin: Tiedän mistä puhun. Kun saavuin itsekin silloin 25 vuotta sitten Suomeen, niin melkein rautatieasemalta kyydittivät työpaikalle ja siivouskärri eteen!, ammattitaitoa ei kysytty.
Eikä kukaan tarjonnut mukavuuksia ja puuroa lautasella. Se piti ansaita omalla työllä ja maksaa omasta kukkarosta, samoin työsuhdeasunnon vuokra. Ja olimme kiitollisia emmekä rähiköineet.
Hyvää Vappua!
Kaikesta riippumatta oikein hyvää Vappua, työväen juhlaa, ylioppilaiden juhlaa ja kevään karnevaalia!