Yleisradio on loppumaton hyvien uutisten lähde, mitä tulee pakolaisiin ja siirtolaisuuteen. 18.5 uutiskynnyksen ylitti tiivistelmä tutkimuksesta, jossa kerrottiin että pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena. Lähteenä oli Open Political Economy Network -ajatushautomon perustaja Philippe Legrain kirjoitus, joka itse asiassa oli vain saksalaisen DIW –tutkimuslaitoksen Economic Bulletin 45 julkaisun (Mark Fratzer & Simon Junker) tutkimustulosten referaatti.
On varmaan turha vaatia, että toimittaja kertoisi, mihin oletuksiin mikin tutkimus perustuu, mutta ehkä yleisen hygienian nimissä voimme kirjata saksalaisten tutkijoiden tekemät tärkeimmät oletukset. Niiden mukaan pakolaisista on työikäisiä 73 %, heidän osaltaan työhön osallistumisaste on 80 %, työttömyysaste alkuvaiheessa 60 % ja pitkällä aikavälillä 30 %, työn tuottavuus 67 % suhteessa kantaväestöön, kustannukset 40-30 % suhteessa kantaväestön tuloihin, ja niin sanottu kerroinvaikutus 0.5.
Työmarkkinoita koskevat oletukset tarkoittavat sitä, että työllisten osuus koko väestöstä on alkuvaiheessa 23 % ja nousee sitten 42 prosenttiin. Se puolestaan on kutakuinkin sama kuin Suomen tämänhetkinen (2014) luku (joka siis viittaa osuuteen koko väestöstä, eikä työikäisestä väestöstä, mikä taas on työllisyysasteen perinteinen määritelmä).
Tästä alkavatkin ongelmat. Jos kohta Suomessa kantaväestön osalta luku on (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan) mainittu 42 %, se on aivan eri luokkaa kuin niiden maiden osalta, joista tuli pääosa vuoden 2015 pakolaisista. Afganistanin, Somalian, Syyrian ja Irakin lukujen painotettu keskiarvo on (oli 2014) vain 8.5 % Mainittujen maiden luvut ovat lähellä toisiaan ja vuosien 2000-2014 aikana niissä on tapahtunut vain hyvin pieniä muutoksia (mikä ei tietenkään tarkoita samaa kuin, että työllisyysasteet pysyisivät samoina iän mukana). Koska maassa olevien maahanmuuttajien keski-ikä (tai Suomessa oloaika) oletettavasti kasvaa vakimäärän kasvun myötä, lähes vakiona pysyvä työllisyysaste viittaa siihen, että yksilökohtaisissa arvoissa ei ehkä sittenkään tapahdu suuria muutoksia.
Eli saksalaisten käyttämät arvot ovat aivan liian korkeita, jos niitä sovelletaan viime aikojen pakolaisvirtoihin Suomen osalta. Arvio työn tuottavuudesta on sekin ilmeisen epärealistinen. Viimeisimmät pohjoismaiset tulokset edellä mainittujen maiden osalta ovat luokkaa 0.5. Alhaisempi arvo laskee sekin olennaisesti potentiaalisia nettotuottoasteita.
Ehkä suurin ongelma koskee kuitenkin ns. kerroinvaikutusta. Jos oletetaan, että valtion menoihin liittyy pysyvästi 0.5:n suuruinen kerroinvaikutus, tarkoittaa se samaa kuin, että heittämällä helikopterista miljardi euroa saadaan kokonaistuotantoon lisäystä 500 miljoonaa. Pysyvät 0.5:n suuruiset kerroinvaikutukset ovat ainakin Suomea ajatellen alkeellisia väärinkäsityksiä. Laskelmien tulosten pitää olla aika epätoivoisia, kun ruvetaan vetoamaan kerroinvaikutuksiin, jotta tulokset saadaan oikean suuntaiseksi.
Vaikka uskoisi kerroinvaikutuksiinkin, on selvää, että vähänkin realistisimmilla oletuksilla tutkimustulos ”Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena” osoittautuu hölynpölyksi. Mutta väliäkö sillä; kyllä jostain varmaan vielä löytyy joku YLE:n pirtaan sopiva oikea tutkimustulos.
Matti Viren