Kaikkien tuntema sanonta on, että "sen leipää syöt, jonka lauluja laulat". Ymmärtääkseni Suomeen valitaan kansanedustajat ja hallitus ajamaan suomalaisten etuja. Heidän pitäisi työnsä puolesta laulaa veronmaksajien lauluja.
Kansanedustajan tulisi tehdä päätöksiä, joista suomalaiset veronmaksajat hyötyvät mahdollisimman paljon. Minä en ainakaan äänestä kansanedustajaa pitämään kenenkään muiden kuin suomalaisten puolia ja edistämään Suomen etua. Jokaisella maalla on oma eduskuntansa, parlamenttinsa ja hallituksensa, jotka pyrkivät maksimoimaan mahdollisimman hyvät edut omille kansalaisillensa. Jos joku tietää poikkeuksen tästä säännöstä, niin kertokoon.
Jos siis hallitus/eduskunta joutuu tekemään kaupallisia sopimuksia, niin tietenkin sellaisia, joista veronmaksajat saavat mahdollisimman suuren hyödyn. Onhan veronmaksajlla oikeus odottaa hallitukselta tulosvastuuta korvaukseksi maksetuista veroista ja näyttöä siitä, että tehdyt päätökset ja kaupat ovat olleet maallemme kannattavia.
Viimeisen 20 vuoden aikana näytöt ovat olleet lievästi sanoen surkeita. Ei ole osattu tehdä hyviä kauppoja, jos edes niihin on pyritty. Mistä hyvästä tällöin poliitikoille on maksettu?
Kaiken lisäksi nykyinen hallituksemme näyttää tietoisesti ja avoimesti ajavan vapaiden markkinoiden ja sen toimijoiden etua. Eikö hallituksen pitäisi ristiriitatilanteessa todeta, että heillä on mandaatti Suomen kansalaisilta eikä ylikansallisilta yhtiöiltä? Jos he haluavat ajaa näiden etua, niin menkööt sitten heidän palkkalistoillensa.
On äärimmäisen outoa, että hallituksessa istuu lukemattomia ministereitä, jotka vetoavat EU:hun ja Vapaakauppasopimukseen asioina, joihin Suomen vain pitäisi alistua. Heidät on valittu puolustamaan Suomen etua eikä olemaan muiden valtioiden tai suuryhtiöiden tahdottomia juoksupoikia valtapoliittisella sakkilaudalla. En muista, että kertaakaan olisin kuullut johtavan poliitikon kertovan, kuinka suomalaiset veronmaksajat ovat todella hyötyneet tehdyistä sopimuksista. Siitä Caruna, Yara, Fortum, tuulivoima, EU-tuet ja monet muut päätökset kertovat karua kieltään. Eipä ole, millä kehuskella.
Veronmaksajia saa laskuttaa nykyisin ilman pidikkeitä niin paljon kuin ulkomaista yhtiötä sattuu huvittamaan. Sen ovat poliitikkomme joko tahallaan tai tyhmyyttään mahdollistaneet.
Olisi kiintoisaa tietää, kuinka näistä fiaskokaupoista päättäneet poliitikot varmistivat aikoinaan veronmaksajien edut? Eivät luullakseni mitenkään. Eli toimivatko he silloin Suomen kansalaisten hyväksi, jotka heille palkan maksoivat? Eivät. Jos taas he eivät ymmärtäneet päätöstensä seurauksia, niin miten tällaisten ihmisten annettiin päättää näin tärkeistä asioista?
Jos Suomi olisi se kuuluisa firma, niin sen toimitusjohtajat ovat tuottaneet firmallensa miljardien tappiot ja edelleen heidän annetaan jatkaa. Voi kysyä, että millä näytöillä?
Veronmaksajilla, eli kansalaisilla pitäisi olla oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellaisia sopimuksia, jotka ovat maallemme liian kalliita ja vahingollisia. Samalla tavalla pitäisi olla oikeus erottaa sellaiset toimitusjohtajat, jotka eivät aja Suomen kansalaisten ja veronmaksajien etua vaan avoimesti muiden maiden ja niiden yhtiöiden etuja.
Jos nämä poliitikot haluavat suosia vapaita markkinoita ja edistää kauppaa tähän suuntaan, niin menkööt kyseisiin yhtiöihin töihin. Mutta Suomen hallituksessa ei pitäisi voida ajaa kuin veronmaksajien etua. Siihen asema eduskunnassa pitäisi jokaisen kansanedustajan velvoittaa. Liian moni on nykyisin Arkadianmäellä EU:n, Vapaakaupan, ylikansallisten yritysten tai yksityisten firmojen, mutta ei "kansan"edustajana.
Tulosvastuu pitäisi asettaa kansanedustajille. Tällaisia Yara-, Talvivaara- ja Caruna-päätöksiä tehneitä edustajia ei pitäisi voida valita enää uudestaan. Jos poliittisten päätösten tappiot voidaan laskea kymmenissä ja sadoissa miljoonissa euroissa, niin sen pitäisi olla valtiolle liikaa. Tällaiset päättäjät ovat maallemme ja veronmaksajille yksinkertaisesti liian kalliita. Eivätkä he kyllä laula veronmaksajien, vaan ihan toisten rahoittajien lauluja.