Petteri Orpo kokoomuspuolueen puheenjohtajaksi
Edellisessä jutussani perään kuulutin puoluejohtajakisaan Stubbille haastajia. Ja löytyihän heitä. Hatunnosto Elina Lepomäelle ehdokaspelin avaamisesta ja oikein iso hatunnosto Petteri Orpolle. Lepomäki tuntui Stubbista varmaan maukkaalta suupalalta, mutta Orposta hän sai kovan luokan haastajan. Orpo ei lähtenyt mukaan vain kilpaillakseen Stubbin kanssa, vaan hän ymmärsi puheenjohtajan vaihtamisen merkityksen puolueen imagolle. Orpo, jos kukaan, on oikea henkilö kokoomuksen ruoriin. Hän on selvinnyt ministerikaudestaan ilman kupruja ja galluppien mukaan hänet on noteerattu hallituksen tehokkaimmaksi ministeriksi. Näillä meriiteillä on hyvä pyrkiä kokoomuspuolueen puheenjohtajaksi.
Media on ollut innolla kokoomuksen kimpussa ja paisuttelee puheenjohtajakisaa valtaviin mittasuhteisiin. Ei tässä istuvan puheenjohtajan haastamisasiassa ole kuitenkaan lakeja rikottu. On vain menetelty eri tavalla kuin ennen. Eikös tämä, jos mikään, ole puolueen uudistamista? Sitähän Stubb on hokenut tekevänsä koko ”valtakautensa” ajan. Nyt on oiva tilaisuus näyttää koko Suomen kansalle, että kansallisen kokoomuksen kannatuslukujen lisääminen on tärkeämpää kuin yksittäisten henkilöiden etujen tavoittelu. Taas on pakko muistuttaa, miten keskustapuolueen kannatus saatiin huimaan nousuun vaihtamalla puheenjohtaja.
Vaikka lehdistössä puolueen kannatuslukujen vähenemistä tarkastellaan suurennuslasin kanssa ja kerrotaan alamäen alkaneen jo Jyrki Kataisen aikana, suurin syy Stubbin kauden jyrkkään alamäkeen on kuitenkin hänen tavassaan antaa lausuntoja ja esiintyä median edessä. Onhan Stubb sentään madaltanut profiiliaan ja lausuntojen antaminen on tullut maanläheisemmäksi ja uskottavammaksi kuin puheenjohtajakauden alkuaikoina. Mutta se ei nyt kuitenkaan vielä riitä. Sanotaan, että miesmuisti on lyhyt, mutta on se kuitenkin yli kaksi vuotta. Stubbin mokia ei ole nimittäin vielä unohdettu. Silloin, kun Stubb toimi eurooppaministerinä, hänestä ei kohistu, päinvastoin. Oltiin ylpeitä hänen kyvyistään toimia Suomen edustajana Euroopassa ja muualla maailmassa. Stubb on kuin luotu juuri ulkopoliittisille foorumeille hoitamaan esim. Suomen asioita Eurooppa-pöydässä. Hänen moderni kansainvälinen imagonsa on parhaimmillaan juuri niissä ympyröissä.
Mutta ei kansallinen kokoomuspuolueen tehtävä ole luoda pelkästään Suomi-kuvaa ulkopolitiikassa, vaan kokoomuksen on osattava hoitaa myös Suomen sisäiset kiemurat, ainakin, jos haluaa pysyä hallituksessa. Ja tähän tehtävään ja samalla myös kokoomuksen keulakuvaksi tarvitaan erilainen ihminen kuin Alexander Stubb. Ja sellainen persoona on nyt ehdolla puolueen puheenjohtajaksi, nimittäin Petteri Orpo. Hän on kulkenut pitkän tien kokoomuksen riveissä ja tuntee kentän tarpeet. Häntä on helppo lähestyä, myös muiden kuin suurkaupunkien eliitin ja politiikan johtoportaan. Hänen tarmokkuutensa herättää luottamusta ja hän osaa kertoa ikävimmätkin asiat positiivisesti, vähättelemättä. Juuri tällaista kipparia Suomen kansallinen kokoomus nyt tarvitsee.
Kokoomuspoliitikoilla ja on ilmeinen kyky hankkiutua lööppeihin, ei ansioittensa vaan tölväisyjensä takia. Kun Stubbin mokatkaan eivät ole vielä täysin unohtuneet, niin eikös taas kokoomus kohauta. Tällä kertaa myrskyn silmässä on Lenita Toivakka ja syynä on pohjimmiltaan sama asia kuin Stubbilla eli puutteellisesti taustoitettujen tietojen möläyttely. Toivakka pani lausunnossaan jopa Stubbia paremmaksi ja äityi käyttäytymään eduskunnassa ala-arvoisesti syyttämällä kansanedustaja Timo Harakkaa valehtelijaksi. Ja taas pyydettiin anteeksi eduskunnalta ja samalla tietysti myös koko Suomen kansalta. Toivakan anteeksipyyntö oli kyllä nöyremmän oloinen kuin Stubbilla. Aikoinaan ministeri Ilkka Kanerva sai Kataiselta potkut naisseikkailujensa takia, mutta valehtelu ja ala-arvoinen käytös eduskuntasalissa ovat näköjään ministereille vain eduksi, ainakin puolueen puheenjohtajan mielestä. Ei tämäkään kohu ja Toivakan kielenkäytön hyväksyminen ainakaan lisää puolueen kannatusta.
Ennen Lappeenrannan puoluekokousta käydään mielenkiintoinen vaalikampanja. Suuria linjaeroja ei ehdokkailla nimittäin ole, ainakaan Stubbin ja Orpon ajaman politiikan välillä. Nyt on kuitenkin oiva tilaisuus nostaa kaikki kokoomuksen kannatusta hiertävät asiat pöydälle ja puida ne kunnolla. Eikä vain puida, vaan myös pureskella perusteellisesti, yhdessä ja hyvässä hengessä. Kyllä kunnon kokoomuspolitiikka tämän kestää puhumattakaan kunnon kokoomuspoliitikosta. Ei muuta kuin Tulta päin ja porukalla äänestämään Petteri Orpoa puheenjohtajaksi!
Balan Pillai