Hallituksen on määrä antaa esitys eduskunnalle toisesta lisätalousarviosta tämän viikon torstaina 26.5.2016. Valtioneuvoston tiedotteessa todetaan, että Talvivaaran lisärahoitusta käsitellään päivää aikaisemmin keskiviikkona 25. toukokuuta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Hallituksen on siis määrä tehdä päätös, annetaanko Talvivaaran kaivokselle lisärahaa ylösajon jatkamiseen vai hallitun alasajon aloittamiseen. Jos kaivoksen ylösajoa päätetään jatkaa, veronmaksajille tuo tarkoittaa arviolta noin 200 miljoonan euron lisälaskua toisen lisätalousarvion yhteydessä.
Tähän pisteeseen on tultu, koska hallitus päätti pitää Talvivaaran piikin auki vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä 38,5 miljoonalla eurolla.
Juuri kun kritiikki piikin pitämisestä auki Talvivaaralle on lisääntynyt ja yhä useampi poliitikko eri puolueista on alkanut taipua kaivoksen hallitun alasajon kannalle, Terrafame tekee uusimman temppunsa.
Se nostaa arvionsa kaivoksen alasajosta aikaisemmasta noin 300 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Näin pyritään luomaan hallitukselle painetta pitää piikki auki Talvivaaraan ja taivutella epäröivät poliitikot tukemaan lisärahoitusta ja sen jälkeistä lisärahoitusta ja sen jälkeistä lisärahoitusta...
Olen käsitellyt asiaa täällä Uuden Suomen blogissani useita kertoja. Voit lukea täältä perusteluni sille, miksi olen esittänyt eduskunnalle jo vuoden 2016 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että kaivos tulee ajaa alas hallitusti ja rahat täytyy käyttää Kainuun luonnon suojelemiseen ja tapahtuneiden ympäristövahinkojen korjaamiseen sekä alueen työllisyyden tukemiseen.
Palataanpa Terrafamen hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian kommentteihin Ylen Kova talous-haastattelussa. Hän toteaa, että kaivoksen alasajo voisi maksaa jopa puoli miljardia euroa aikaisemmin esillä olleen 300 miljoonan euron sijaan.
Ratia jättää luonnollisesti mainitsematta, että myös alasajovaiheessa olemassa olevat malmikasat hyödynnetään, jolloin saadaan arviolta noin 150 miljoonaa euroja myyntituloja alasajon kustannuksia kattamaan.
Ratian mukaan alasajon kustannusten pompsahtaminen 300 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon johtuu siitä, että alasajon yhteydessä joudutaan tekemään merkittäviä vedenpuhdistukseen liittyviä investointeja.
Hän jättää luonnollisesti mainitsematta, että nuo samat investoinnit tulee tehdä myös kaivoksen ylösajovaihtoehdossa varsinkin, kun olemassa oleva ympäristölupa vanhenee vuoden päästä.
Ratian puheesta voi saada sen käsityksen, että Terrafamen mielestä välttämättömät vedenpuhdistusinvestoinnit tulee tehdä vain alasajon yhteydessä tai ympäristöluvan pakottamana, ei muuten. Jos tämä on todella Terrafamen kanta asiaan, eivät asiat ole parantuneet Talvivaaran ympäristökatastrofista asenteiden tasolla.
Lisäksi normaalitilanteessa yhtiö maksaisi itse ympäristöluvan edellyttämät investoinnit malminmyyntituloillaan, mutta nyt valtiota huudetaan hätiin.
Olennaista on se, että välttämättömät kustannukset tulevat eteen joka tapauksessa. Niille ei voi mitään. Mutta sille voidaan tehdä jotain, jatketaanko joka tapauksessa eteen tulevien investointien päälle kannattamattoman kaivoksen tukemista.
Kun joka tapauksessa tullaan siihen pisteeseen, että kaivos joudutaan ajamaan alas, kaikki ylimääräinen huonon rahan päälle laitettu hyvä raha on pois veronmaksajilta. Tuota rahaa tarvittaisiin kipeästi Kainuun työllisyyden tukemiseen ja ympäristövahinkojen korjaamiseen.
Ratian logiikka kaivoksen ylösajon viisaudesta ontuu. Hänen mukaansa kaivoksen ylösajo on viisaampaa, sillä silloin investointi voi teoriassa tuottaa pitkällä aikavälillä. Mutta kuten olen todennut, Terrafame ei ole pystynyt kertomaan, miten se pystyy saamaan kaivoksen kannattavaksi, jolloin asian pitkittäminen, ylösajon jatkaminen ja sen rahoittaminen vain lisää piikkiä. Tuo piikki on jo ennen toista lisätalousarviota 640 miljoonan euroa.
Koko kuvio muuttuu vieläkin erikoisemmaksi, kun Yle uutisoi tänään, että Kainuun ELY-keskus kieltäytyy antamasta Ylelle asiakirjoja, joissa arvioidaan valtion Terrafame-yhtiön pyörittämän kaivoksen mahdollista alasajoa. Ylen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on antanut toimitukselle vasta listauksen sen hallussa olevien asiakirjojen otsikoista.
Kaikilta kaivoksilta tulee vaatia realistinen alasajosuunnitelma sekä alasajon kustannusten rahastointi toiminnan aikana. Muutoin on vaarana, että toimintansa lopettava (ulkomainen) kaivosyhtiö ajaa konkurssiin tytäryhtiönsä, ja jättää alasajon ja ympäristövahinkojen korjaamisen kustannukset veronmaksajille sekä esimerkiksi vahingonkorvaukset maksamatta. Näinhän on käymässä Talvivaara Sotkamo Oy:n tapauksessa.
Ei se ole tyhmä, joka pyytää rahaa vaan se, joka antaa lisärahaa kerta toisensa jälkeen ilman käsitystä, miten kaivos saadaan kannattavaksi ja ilman välttämättömiä olemassa olevia asiakirjoja.
Kun vielä tiedetään, että paljon puhuttu Nuasjärven purkuputki ei toimi ja ympäristöhaitat toteutuvat pelätyllä tavalla, ei kaivoksen toimintaa voi oikeuttaa millään.
Eikä asiasta tee yhtään sen hyväksyttävämpää se, että koko ongelman isä Pekka Perä nettoaa 26 000 euroa kuukaudessa tästä järjettömyydestä ja pääsee kuin koira veräjästä kaikista taloudellisista vastuista.