Oulun Kaupunginhallituksen Luulajan matka 3-4.9.2015
Olin oman ryhmän puheenjohtajana mukana tuolla matkalla. Matka kesti kaksi päivää torstaista perjantaihin.
Menomatkalla pysähdyimme Tornioon, jossa saimme sikäläiseltä poliittiselta- ja virkamiesjohdolta esittelyn Tornion yleisestä tilanteesta. Mainittakoon että kaupunginjohtajana toimii Timo Nousiainen, joka siirtyi muutama kuukausi aikaisemmin tuohon tehtävään Oulun kaupungin kehittämisjohtajan tehtävästä.
Meille esiteltiin Tornion ja Haaparannan välistä yhteistyötä. Kerrottiin yhteisestä koulusta, jossa mm. suomalaiset voivat opiskella ruotsiksi. Kuulemma ruotsalaisia ei kuitenkaan juuri opiskele suomeksi tuossa opinahjossa.
Juuri tuohon aikaan oli jo parin viikon ajan ollut maahanmuuttokriisi, kun mm. Irakista lähtöisin olevat nuorehkot miehet siirtyivät Ruotsin kautta Tornioon ja Suomeen.
Sain lähetettyä juuri ennen saapumista Tornioon maahanmuuttoon liittyvän jutun Oululehteen, joka julkaistiinkin muistaakseni sunnuntaina. Lisäksi juuri matkan aikana tuli Forum24:n valtuustoryhmien puheenjohtajille tästä maahanmuuttoryntäyksestä tekemän kyselyn juttu ao. lehdessä. Omat lausuntoni poikkesivat täysin muiden ryhmien puheenjohtajien lausunnoista. Olinkin huomaavinani että kolleegoiden suhtautuminen minuun oli ymmärrettävästi käymistilassa. Kaikkien osapuolten kunniaksi on sanottava että keskustelut olivat hyvin asiallisia.
Luulajaan saavuttiin puolen päivän jälkeen. Ensimmäisenä oli lounas kaupunginhotellissa. Tuosta jatkettiin sikäläiseen kaupungintaloon, jossa oli puolestaan Luulajan poliittisen johdon esittely Luulajan tilanteesta.
Kaupungintalossa odotti yllätys kun siellä oli suomenkieliset opasteet, jossa kerrottiin että suomenkielinen saa palveluja suomeksi. Hyvä uutinen, tosin sarkastisesti voisi sanoa, että ei tarvinnut odotaakkaan kuin reilut 600 vuotta tätä tapahtumaa.
Ruotsissa on mielenkiintoinen poliittinen järjestelmä. D’Honten menetelmän sijaan Ruotsissa käytetään Sainte-Laguën menetelmää, jossa pienet puolueet saavat paremmin paikkoja kuin d’Honten menetelmässä. Tästä seuraa, että aivan pieniä ryhmiä on kunnallispolitiikassa enemmän kuin meillä.
Luulajan alueella on lisäksi erikoista, että sikäläisellä SDP:llä on ehdoton (yhden paikan) enemmistö kaupungin valtuustossa.
Ruotsissa on lisäksi sellainen periaate, että myös kunnallispolitiikassa muodostetaan enemmistöhallituksia. Tämä tarkoittaa että kuntavaalien jälkeen se koalitio, joka pystyy muodostamaan aina jossain kunnassa enemmistön, vie kaikki luottamustehtävät. Esimerkiksi kaupunginhallituksen paikat.
Mielenkiintoista oli, että kaupungintalon tilaisuuteen oli kutsuttu SDP:n ihmisten lisäksi myös muiden puolueiden edustajat. Niin, mutta ilmeisesti ei ruotsidemokraattien edustajaa. Saadun Luulajan infopaketin mukaan myös ruotsidemokraateilla on edustajia sama määrä kuin ainakin jollain muulla kutsutulla puolueella. Jotenkin odotusten mukaista.
Olin huomaavinani, että ruotsalaiset kolleegat eivät olleet ihan varmoja miten meihin kolmeen perussuomalaiseen pitäisi suhtautua. Kaikki kuitenkin hoidettiin asiallisesti.
Iltapäivällä tutustuttiin Luulajan teknilliseen yliopistoon. Ilmeisesti tuo ajatellaan yliopistoa jotenkin laajemmin, kun ilmoitetussa 16 000 opiskelijan määrästä vain 6 000 oli varsinaisia tekniikan yliopisto-opiskelijoita. Muut olivat joko toisten alojen tai avoimen yliopiston opiskelijoita, tai sitten ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Ihaillen pystyi kuuntelemaan kun yliopiston rehtori esitteli heidän strategioitaan ja suunnitelmiaan. Tuolla oli muun muassa todettu yliopiston etuna kylmän ilmaston ja pitkät etäisyydet. Meillä ajatellaan vaikeudet haittoina, eikä mahdollisuuksina.
Yliopiston lähellä on myös Facebook-konesali, jota on myös laajennettu hiljattain. Yliopisto on luonnollisesti hyödyntänyt konesaleihin liittyvät aiheet tutkimuskohteissaan.
Seuraavana päivänä tutustuttiin Luulajan satamaan, jonka kautta kulkee huomattava osa (kuitenkin alle puolet) Kiirunan rautamalmista. Suurin osahan menee Norjan kautta maailmalle. Satama on vaikeuksissa koska rautamalmin tonnihinta on pudonnut jonnekin neljäsosaan siitä missä mentiin ennen sub-prime kriisiä.
Satamalla on iso projekti syventää väylää jonnekin 14 metrin paikkeille. Syventäminen tapahtuu jopa merenkurkkua myöten. Tämä ilmeisesti hyödyttää Suomeakin.
Mielenkiintoinen asia oli, että sataman johtaja oli suomalaisperäinen ja puhui hyvää suomea. Mutta kuitenkin ao. johtaja piti esitelmänsä ruotsiksi. Tämä lienee peräisin skandinaavisesta yksikielisyysperiaatteesta. Tämä, vaikka paikalla olleista noin 25 ihmisestä vain noin kolme ei osannut suomea, ja nämäkin tunsivat esitelmän hyvin ennestään ja olisivat pystyneet seuraamaan esitystä ruotsin- ja englanninkielisistä kelmuista. Niinpä hyvin suomea osaava esittäjä piti esitelmän ruotsiksi joka sitten käännettiin tulkin avulla suomeksi.
Vaikka johtaja kertoikin, että se johtuu siitä, että hän on tottunut esittämään esitelmän ruotsiksi. Hieman myöhemmin sataman linja-autokierroksella esitys onnistui erittäin hyvin suomeksi, mutta tuolloin ei ollutkaan kaupungin poliittista johtoa paikalla.
Viimeisenä vierailukohteena oli tutustuminen Vanhaankaupunkiin, joka on pikemminkin kylä keskiaikaisen kirkon ympärillä. Tarkemmin sanottuna tuo kylä on eräänlainen siirtolapuutarha, jonne täytyi tavallaan matkustaa kirkonmenoja varten, ja siksi sinne oli rakennettu pieniä mökkejä. Tuo oli mielenkiintoinen siitäkin syystä että ao. kirkkoa alettiin rakentamaan Pähkinäsaaren rauhan sopimisen jälkeen, jotta saataisiin tavallaan merkittyä nuo alueet Ruotsin haltuun. Läänittäjät tulivat Keski-Ruotsista.
Paluumatka meni ihan hyvin, tuolloin siis minunkin ensimmäinen lehtijuttu oli varmaan monella kanssamatkustajalla tiedossa. Paluumatkalla viljeltiin kosolti hyväntahtoista huumoria.
Kokonaisuutena voi sanoa, että tällainen matka oikeasti edistää mukana olleiden keskinäistä vuorovaikutusta.