SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa (Demokraatti 2.8.) ettei nyt ole puheenjohtajapelin aika: ”Puoluekokous on vasta puolen vuoden päästä”
Hämmästyttävää on, jos puheenjohtajapeli ei ole vielä alkanut. Hämmästyttävää olisi, jos joku sen toteaisi alkaneen. Hämmästyttävää olisi joskaan ei täysin mahdotontasi, jos SDPssä heräisi avoin ja kriittinen keskustelu puolueen linjasta ja myös puolueen puheenjohtajasta.
Puoli vuotta on lyhyt aika keskusteluun moniääniseen, avoimeen, pohdiskelevaan keskusteluun. Ehkä siihen olisi syytä, kun maassa on historiamme yksi oikeistolaisimpia hallituksia ja SDPn kannatus mataa oppositiossa paikoillaan. Nykyiseen SDP:hen ei luottoa liiaksi ole.
Näinä aikoina toivon herättäminen olisi tärkeää vihan ja turhautumisen ilmapiirissä yhä jakautuneemmassa Suomessa. Uudet kasvot ainakin osin uusin ajatuksin ja vankoin perusteluin, voisivat luoda toivoa muillekin kuin puolueen jäsenille.
Mutta ehkä SDP ei uskalla uudistua. Ne, joilla on valtaa takertuvat siihen, koska pienikin valta tuntuu heistä paremmalta kuin ei valtaa lainkaan. Junnataan ja juntataan vanhaa turvalliselta tuntuvaa latua.
Perusäänestäjä pohtii, onko sillä niin väliä, jos SDP korvaa persut ensi hallituksessa. Näillä näkymin äänestysprosentin isompikin lasku on odotettavissa.
Juntat eivät halua keskustella. Juntat haluavat juntata. Siksi otsikon kysymys koskettaa kaikkia puolueita. Ja kun vastaus on yleensä ei, politiikka kiinnostaa yhä harvempia.
Helposti käy niin, että jos joku yrittää keskustella vähän kriittisesti, häntä syytetään puolueen hajottamisesta ja oman edun tavoittelusta. Ei siinä sitten paljon keskustella ja puheenjohtajapeli käydään kabineteissa.
Veikko Tarvainen