Arvostettu brittilehti pohtii jo Putinin-jälkeisen Venäjän mahdollisia ja suotavia tulevia rajoja viitaten mm. Kuriilien saarten moraaliseen kuulumiseen Japanille sekä Kaliningradin alueen eettisesti kyseenalaistettuun venäläismiehitykseen toisen maailmansodan päätteeksi. Samaten oikeudenmukaisuusvinkkelistä lehti kysyy: "Eikö Karjalan, jonka Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen 1940, pitäisi olla suomalainen?" -
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/economist%20karjala%20kuuluu%20suom...
The World if -kirjoitussarjassa pohditaan erilaisia vaihtoehtoja maailman kehitykselle, tässä kohtaa Krimin venäläismiehityksen ja anschlussin 2014 valossa niiden ja 1940-luvun alueliitosten oikeutusnäkökulmia rinnastaen. Itse olen pohtinut samoja teemoja viimeisen vuoden aikana blogeissani Putinin-jälkeinen Venäjä nyt, osat 1 - 3, löyhästi aiempiin brittiläis- ja amerikkalaisarvioihinkin pohjautuen. Olen myös jo keväästä 2014 korostanut olennaista näkökohtaa, josta Economist kirjoittaa: "Putinin johtama Venäjä on paljon hauraampi kuin miltä se näyttää":
- Chatham House: Näin Vladimir Putinin hallinto päättyy
- Stratfor-tiedusteluyhtiö: Karjala palautuu Suomelle
The Economistin muuten ansiokkaan jutun kuvituskartta esittää harhaanjohtavan kuvan nimenomaan Neuvostoliitolle pakkoluovutettua Karjalaamme käsitellessään. Vaikkakin toki myös Itä-Karjala samoin kuin vielä itäisemmätkin suomalaiskansojen asuinalueet ovat maahantunkeutuneiden isovenäläisten kolonialistien ja neuvostofasististen imperialistien miehittämiä ja ryöstämiä/riistämiä, niin palautusta tietenkin edellytetään ensisijaisesti vain itsenäisen Suomineidon alkuperäisille alueille, Viipurin läänille, Petsamolle ja Salla-Kuusamon alueelle sekä Suomenlahden saarillemme.
The Economistin Itä-Karjalan Suomeen liittävä karttaversio tuo mieleen myös 1930-40-luvun Suur-Suomi-hankkeen, jonka tuhoisimman ja onneksi epäonnistuneen tiekartan viitoittamisesta päävastuu kuului Helsingin Sanomien artikkelin mukaan suomalaissyntyisen itäimperialistin O.W. Kuusisen klikille J.V. Stalinin ohella.
Keskustelu Karjalan palauttamisesta on suomettuneisuuden peruja ollut hyssytelllympää ja selkeät kannanotot enemmän tabu kuin vaikkapa Britanniassa ja muualla lännessä. Japanissakin esitettiin ihan juuri avoin paheksunta pääministeri Medvedevin vierailusta Venäjän miehittämillä Kuriileilla. Meillä ei herättänyt erityistä huomiota, kun joku Kremlin oikeista johtajista hyvinkin provosoivasti vieraili taannoin itsenäisen Suomen alkuperäisellä alueella Viipurin läänin pääkaupungissa Viipurissa ja seurasi länteen suunnattuja sotaharjoituksia läheisellä Perkjärvellä. Japanihan sentään oli toisen maailmansodan hyökkääjiä/aloittajia/syyllisiä Saksan ja Neuvostoliiton tapaan. Sitä vastoin Suomi joutui itänaapurin hyökkäyksen kohteeksi 1939 ja 1941, ja Stalin yksiselitteisen imperialistisin motiivein ryösti meiltä laittomasti Karjalan ja Petsamon ym. alkuperäisen itsenäisen Suomineidon alueita, jotka sitten liitettiin vääryydellä mutta kv. oikeuden kannalta virallisesti Neuvostoliittoon vuonna 1947.
Niin oudolta kuin tuntuukin, monet suomalaiset ovat vieläkin valmiit hyväksymään sekä Neuvostoliiton/Stalinin että nyky-Venäjän/Putinin hirmuteot naapurimaiden alueiden laittomine miehityksineen ja anschlusseineen. Isovenäläinen kolonialismi ja neuvostofasistinen imperialismi enemmän kuin elää kituuttavat yhä myös ns. proletariaatin diktatuurista haaveilevien vanhakantaisten luokkatoverien pragmaattisesti omaksumassa perinteisen luontevassa punaruskeassa strategisessa allianssikonstellaatiossa. - 'Maailman Työläisten Isänmaan etu ennen muita, oli se hetkellisesti millainen tahansa kunhan on suuri ja mahtava!' Ja messiaaninen kosketushan lankeaa totutusti meidän suomalaistenkin ylle, vrt. "...jumalan armosta Kejsari ja itzewaldias yli koko Ryssänmaan ja Suuri Ruhtinas Suomen maasa".
Suomi-neito on torsonakin ollut terveempi ja vapaampi kuin itäinen sortajansa, mutta eheytyminen olisi molempien etu. Vaikka keskustelua hillittäisiinkin, löytyy juhlavuotta 2017 lähestyttäessä näyttäviä tapoja muistaa ja muistuttaa pian 100-vuotiaasta Suomineidosta tyylikkäästi lähellä sydäntä esimerkiksi Google-haulla 'Alkuperäinen Suomineito'.