Sipilän hallituksen näkyvimpiin elinkeinopoliittisiin toimiin ovat kuuluneet Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tien tasoittaminen ja veronmaksajien miljoonien kaataminen Talvivaaran kaivosalueen pohjattomilta näyttäviin ja pahasti vesiä saastuttaviin rahareikiin. Hankkeet ovat nousseet jällen uutisiin tavoilla, jotka oikeuttavat odottamaan elinkeinoministeriltä edes jonkinlaista selvennystä hallituksen linjasta näiden hankkeiden suhteen.
Fennovoima
Fennovoiman ydinvoimalahankkeen taru on ollut täynnä kommelluksia siitä lähtien kun saksalainen E.ON vetäytyi hankkeesta ja laitetoimittajaksi valittiin Rosatom. Matkan varrelle mahtuvat muun muassa Fortumin tulo hankkeeseen muka osana laajempaa mutta toteuttamatta jätettyä yritysjärjestelyä, surkuhupaisa seikkailu kroatialaisen bulvaaniyhtiön kanssa, Työ- ja elinkeinoministeriön asettamien aikarajojen noudattamatta jättäminen sekä kyvyttömyys laatia voimalajätteen loppusijoitussuunnitelmaa ministeriön edellyttämällä tavalla.
Nyt on vuotanut julkisuuteen STUK:n yhtiöön tekemä turvallisuustarkastus, jossa havaittiin oleellisia puutteita ydinturvallisuusasioihin suhtautumisessa. Ongelmia esiin tuoneisiin työntekijöihin on kohdistettu painostustoimia ja uhkauksia ja joitakin on savustettu ulos yhtiöstä. Tilalle on hankittu myös uudet allekirjoittajat silloin kun vastuulliset henkilöt ovat kieltäytyneet laittamasta nimiään epäilyttäviin asiakirjoihin. Pahinta on se, että yhtiö itse kertoo ongelmien liittyneen lähinnä yhteistyöhön Rosatomin kanssa, jonka toimintakulttuuri on kuulemma aivan erilainen kuin mihin Suomessa on totuttu.
Eikö Työ- ja elinkeinoministeriössä ymmärretä, että kyse on oikeasti ydinvoimalan rakentamisesta? Tuolloin ei riitä että asioita tehdään sinne päin, vaan kaikessa on noudatettava kirjaimellisesti edellytettyjä normeja. Viranomaisten asiana on puolestaan valvoa kaikissa vaiheissa, että näin tapahtuu käytännössä.
Jos kuuluisa yleinen etu ajaa tälläkin kertaa Työ- ja elinkeinoministeriön painamaan asiat villaisella, on vaikea estää ongelmien kehittyminen kansainväliseen mittaluokkaan yltäväksi skandaaliksi. Ainakaan ruotsalaiset eivät ole valmiita hyväksymään tuonkaltaisen aikapommin pystyttämistä vain runsaan sadan kilometrin päähän heidän omista rannikoistaan.
Terrafame
Talvivaaran vesistöjä pilaava ja kasoittain rahaa polttava kaivostoiminta on ollut hallituksen elinkeinopolitiikan toinen häpeäpilkku. Noin vuosi sitten hallitus pani pystyyn uuden yhtiön – Terrafamen – jatkamaan kaivostoimintaa. Jättitappioiden synnyttämän kritiikin vuoksi ministeriö velvoitti viime toukokuussa yhtiön valmistelemaan toiminnan alasajoa, jos mukaan ei saada yksityisiä sijoittajia. Tämän odotettiin merkitsevän aiemmin valmistellun Talvivaaran kaivososakeyhtiön kaivoksella sijaitsevan omaisuuden oston peruuntumista.
Kesän mittaan nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahinnat ovat piristyneet tilapäisesti, eikä Terrafamen toiminnassa näy merkkejä toiminnan alasajoon valmistautumisesta. Sen sijaan yhtiö on toteuttanut jo välillä peruuntuneeksi luullun edeltäjäyhtiön omaisuuden oston. Myyjä vahvisti kaupan viime viikolla yhtiökokouksessaan.
Ehkä kaivostoimintaa ei aiotakaan todellisuudessa lopettaa, vaan ministeriössä etsitään edes jollakin tavoin hyväksyttäviä perusteluja toiminnan jatkamiseen veronmaksajien kantaessa tappiot. Hiukan herää epäilys siitäkin, aikovatko jotkut tahot tehdä startup-yritykseksi muuttuneesta ja yritysaneerauksessa olevasta Talvivaarasta sittenkin sen ”yksityisen sijoittajan”, jonka mukaantulolla Terrafamen tuotannon jatkamista voidaan aikanaan perustella.
Asioihin vaikuttanee oleellisella tavalla sekin, että Talvivaaran 80 000 osakkeenomistajan joukossa on paljon Keskustapuoluetta lähellä olevia sijoittajia, joiden varoille yritetään etsiä vielä edes jotakin pelastustietä.
Näin tärkeisiin asioihin verrattuna Kainuun luontoarvojen ominaispaino taitaa jäädä käytännössä aika kevyeksi.
Selityksiä odotetaan
Nyt on hyvä aika sille, että hallituksen elinkeinoministeri kertoo julkisuuteen aikeistaan näiden kahden hankkeen suhteen.
Samalla kannattaa muistaa, että Fennovoiman omistajina on joukko suomalaisia organisaatioita, jotka ovat sitoutuneet yhteiskuntavastuun noudattamiseen. Nyt niillä – haloo Outokumpu, Fortum ja SRV - on tilaisuus osoittaa, ovatko ne sanojensa mittaisia käytännössäkin.