Om molns effekt på klimatet
Moln täcker omkring 70 procent av jordens yta. Olika typer av moln påverkar jordens klimat på olika sätt: låga vattenmoln, såsom bomullsliknande cumulus, kyler jordytan medan höga ismoln, såsom fjäderlika cirrus, värmer klimatet. Sammantaget kyler moln klimatet med omkring 20 W m-2. Detta kan jämföras med energin som jorden tar emot från solen som är omkring 340 W m-2 i medeltal eller den antropogena växthuseffekten som värmer klimatet med ungefär 3 W m-2. http://www.su.se/om-oss/profilomr%C3%A5den/klimat-hav-och-milj%C3%B6/tunna-tropiska-moln-kyler-klimatet-1.292361
”Pilvien vaikutuksista maapallon ilmastoon
Pilvet kattavat noin 70% maapallon pinta-alasta. Erityyppiset pilvet vaikuttavat maapallon ilmastoon eri tavoin: matalat vesipilvet, kuten pumpulin kaltaiset kumpupilvet, jäähdyttävät maapalloa kun samalla korkealla olevat jääpilvet, kuten ohuet cirrus- eli untuvapilvet, lämmittävät ilmastoa. Kaikenkaikkiaan pilvet viilentävät ilmastoa noin 20 W m-2. Sen sijaan maapallo saa keskimäärin noin 340 W m-2 energiaa auringosta päivittäin ja nykyiset ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät ilmastoa noin 3 W m-2.”
Lähestytään tilannetta, jossa aprikoidaan ilmastomallien avulla kumpaan suuntaan pilvien vaikutus ulottuu suhteessa kasvihuonekaasujen säteilypakotteeseen. Osa malleista näyttää, että pilvien vaikutuksesta kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus lisääntyy, kun taas toiset osoittavat, että pilvet häivyttäisi lämpötilan. ”However, representing clouds in global climate models is a challenge, and some models show that clouds would enhance the temperature response while others show that clouds would dampen the temperature change1, 4.” http://www.nature.com/ncomms/2016/160817/ncomms12432/full/ncomms12432.html