Aito Avioliitto on ollut jonkinasteisella törmäyskurssilla ns. #AitoRakkaus -kampanjan kanssa. Tässä on käytetty sateenkaarikuvioituja sateenkaaria ja jaettu rintanappeja. Tällä AitoRakkaus -toiminnalla on sitten ties mitä facebookryhmää ja kaikkea.
On ollut kiinnostavaa seurata miten interaktiota on harrastettu. Sateenkaarisateenvarjojen käyttäjät ovat olleet melko passiivisesti läsnä. Meno ei ole ollut aggressiivista. Aidon Avioliiton puolella suhteet heihin ovat vaikuttaneet hyvin vaihtelevilta. Syynä on luultavasti se, että vapaaehtoisia ei ole koulutettu eikä alustettu tai ohjeistettu mihinkään tiettyyn standardiin. (Minkä voi toki nähdä siitäkin että mallivastauksia nimienkerääjillä ei ole, ja osa näyttää harjoittavan "mene meidän nettisivuille" -vastaamistapaa.)
Suurelta osin asiasta ei ole valitettavaa. Kuten aiemmin demonstroinkin, en näe syytä moittia Aidon Avioliiton kannattajia ja aktiiveja kovin ankarasti. Lisäksi sympatiani ovat jossain määrin heidän puoelllaan siinä mielessä että paheksun esimerkiksi jos heihin kohdistetaan vandalismia. (Joskin on hieman huvittavaa että viikkoja tuon läikyttelyn jälkeenkin viitataan siihen tahraan jota ei ole saatu siivottua. Itse kykenisin pyyhkimään tahran pois pesuaineella ja rahtusella kärsivällisyyttä. Ilmeisesti nämä vandaali-iskut ovat kovin harvinaisia ja ne otetaan hyvin demonstroidusti ja vahvasti oman asian ajamiseen välineeksi.)
Ja hyviä asioitakin on tapahtunut. Esimerkiksi sammuneita miehiä on autettu yhteisvoimin. Ja onpa osalla Aidon Avioliiton nimienkerääjistä ollut myös Aidon Rakkauden sateenvarjo pinssi vaatteissaan. Skismat eivät ole monesti kovin merkittäviä. Ja yhteispelikin tunnetaan.
Mutta sitten on sitä erikoista. Jossa sateenvarjoja kantavia pidetään jotenkin pelottavina. Ihmiset makoilevat hauskanvärisessä riippukeinussa. Ovat läsnä. Nähdäkseni tämä on sitä samaa ilmaisemista jolla Aidon Avioliiton edustajat ovat julkisessa katukuvassa. Kuitenkin sateenvarjolaisia leimataan joskus kuin he olisivat jotain rikollisia tai sananvapauden vakavia vihollisia. En tiedä miten he voisivatkaan tehdä itsestään harmittomamman oloisia. Hankkimalla mustat sateenvarjot?
Toki tähän on usein liittynyt absurdiutta. Kuten kävi kun Aidon Avioliiton telttaa siirrettiin lähemmäksi rautatieasemaa. (Btw. kulmille jota en pidä kaupungin turvallisimpana. Vaatii rohkeutta ja asian intoa hakea nimiä "vähän tälläiselläkin" alueella.) Yhtenä toiveena on saattanut olla se, että sateenkaarivarjolaiset eivät tulisi perässä. Kun he sitten olivat tulleetkin, tuli Aidon Avioliiton teltalta vihainen aktivisti vaatimaan mielenosoituslupaa. Ukaasina oli poliisin paikalle kutsuminen. Valitettavasti seisoskelu sateenvarjon kanssa ei ole mielenosoitus tai ulkoilmatapahtuma joten poliisi ei tietenkään asiaan puutu. Joka tekee tämänlaisesta poliisin paikallekutsumisesta huutamisen huvittavaksi. Tosin sitä ei sen absurdiuden vuoksi voi hirveän vakavanakaan pitää. Kun tässä ei tönitä tai käydä päälle, ei siinä voi kysyä muuta kuin että onko sama aktiivi käynyt kysymässä muiltakin norkoilijoilta paikallaololupia. (Etenkin kun paikalla poliisin kanssa vähiten tutut ja tarvetta vähiten edustavat ihmiset paikalla ovat ne Aidon Rakkauden lähettiläät.)
Toki tähän liittyen on syytä tiedostaa konteksti. Vesa-Matti LouekoskenAitoa Avioliittoa koskeva kirjoitus sai varsin uhkaavia kommentteja. Itse en ole kokenut tämänlaista. Olen saanut toki epäkohteliasta saarnaamista. Mutta minusta epäkohteliaisuus ei ole "niin kovin vakava" asia. (Olen antanut itsellenikin luvan olla epäesteettinen jos tilanne sikseen tulee. Osaan ja kykenen olemaan häijympikin kuin saamani saarna.) Ongelmallisia kohtaamisia on kuvannut se, että niissä älyllisyyden puute on kohdannut tietyn pilkkamielisyyden. Onkin syytä huomata, että jos tilanne lipuu siitä minun saamasta kritiikin sävystä kohti sitä Vesa-Matti Louekosken linjamaa, on tilannetta pidettävä nimenomaan Aidon Avioliiton kannalta ongelmallisena. Sillä jos se sallii tämänlaisen ylilyömisen ja aggroamisen, itse liikkeessä täytyy silloin olla jotain vikaa.
Toivon että kyse on vain ohjeistuksen puutteesta ja siitä että asioita tehdään innolla ja ilman hirveän kovaa ja keskusorganisoitua ohjeistusta. Toivon tätä todella. (Tätä voi olla vaikeaa uskoa mutta en ole ihan hirvittävän usein tarkoituksella häijy. Joskus toki mieli taipuu ... tarpeettomaan nautiskeluun ... mutta en pidä sitä usein itsetarkoituksellisena päämääränä.) Jos nyt jo tehdyt ylilyönnit ja aggroilut ovat peruskeino pelkästään siihen että on erimielinen ja katukuvassa, ei Aito Avioliitto enää voi vedota tärkeimpään ja usein toistuvaan teemaansa.
1: Ja se, että kutsuu asiasta satujen tietojen mukaan on "läpinäkyvää nestettä" "hapoksi" - kuten tarina on aiemman linkin kommenttien puolella vääntynyt - ei tietenkään lisää uskottavuutta. Vandalismissa kannattaa pysyä tosiasioissa. Koska jos liioittelee ja tästä jää kiinni, niin koko uskottavuus siitä asiallisestakin kohdasta katoaa. Tällä hetkellä ainoastaan vandalismin tekijä tietää heittämänsä aineen ja itse asiassa jopa heiton motiivin. Happosyytöksen kohdalla onkin syytä miettiä kannattaako vandaaliksi ehdoin tahdoin tunkeutua. Jos vaihtoehtona on oman ignoranttiuden ja liioittelun korostaminen. Marttyrisoituminen faktatasolla on kannattavampaa. Se varmasti luo vähemmän kuvaa ylilyövinä liioittelijoina ja huijaripuijareina. Joka ei ehkä auta asiaa mutta toisaalta se sen vaihtoehto haittaa sitä asiaa niin maan saateristi.
Siihen että mielipidettä saa ilmaista vaikka kaupan ovissa. (Millä on oleellinen merkitys kun mietitään vaikka erinäisiä kakkukysymyksiä.) Jos erimielisyyden esittäminen on sensuuria, Aito Avioliitto ei ole enää pohjalla jolla se näyttäisi normaalin ihmisen silmään täysjärkiseltä. ; Kun Aito Avioliitto on muistuttanut että sillä on perustuslaillinen oikeutus olla katukuvassa, niin heidän on syytä tiedostaa että kaupan oveen laitetu sateenkaaritarra tai pinssien jakaminen kadulla eivät ole mitään sensuuria ja mellakointia.
Ja jos noita pinssinjakotoimenpiteitä väritetään vainoamiseksi, niin sitten ollaan niillä main että nimenomaan paljastutaan itse sensuristeiksi. Toki ymmärrän että nykyään kristittyjä vainotaan Suomessa niin vähän että sitä täytyy marttyrisoitua mitä ihmeellisimmistä first world problemeista. Jos kristittyjen ongelmat ovat todella niin pieniä että jo sateenkaarisateenvarjon kanssa seisominen on harvinaisen ahdistava tilanne, niin en voi sanoa muuta kuin että jos noin todella on niin sitten maailma on valmis. Asiaa ei voi enää kuin pahentaa laastareilla.
Siksi onkin kenties syytä muistuttaa aktiiveja jotenkin näistä asioista. Ohjeistaminen on jotain jolla paikkaa helposti näitä havaittuja puutteita. Se, että ei ulvo ja ole yleisesti pikkumainen asennevammailija joka ei ymmärrä mitä "sananvapaus" tarkoittaa on korjattavissa helposti. Opettamalla että ei kannata olla poika joka huutaa liikaa poliisia. Tämä, kuten tahrojen siivoaminen, ovat periaatteessa helppoja temppuja. Ne oppii koulutettu simpanssikin - ja jopa minä. Saa suorittaa!
0