Rion kisat tarjosi päivitetyn näytteen ihmiskunnastamme. Maapallon 7 444 miljoonan (7.444.000.000) väestöstä kymmenentätuhatta (10.000) osanottajaa ei ehkä voi sanoa edustavaksi, vaan pikemminkin kermotuksi näytteeksi planeettamme inhimillisistä asukkaista. Olivathan osanottajat huippuunsa valmentautuneita yksilöitä…
Avajaisten ohjelma esitteli kotimme Maan ympäristöä näyttävästi. Ohjelman arvokkuutta häiritsi, kun niitä selostanut naispuolinen ‘asiantuntijaksi’ epäilty sekoili sanoissaan. Tietämättömyys Auringosta elämämme edellytyksenä on kansallinen välinpitämättömyyyden oire, mutta kömpelyys saattoi olla enne kisojen epäonnistumisesta. (Ketä kiinnostaa: Seppo Mononen, Aurinko taivaan ydinreaktori: /www.litorina.org/kehitysmaassa/id5.html/).
Osanottajamaiden esittelyssä uusiseelantilaiset rekisteröi muistipankissani kunnollisiksi ihmisiksi, jotka Toisessa Maailmansodassa osallistuivat Euroopan vapauttamiseen natsivallasta. Pienen saarivaltion väkiluku on vain 4/5 Suomesta, mutta kisojen edistyessä kävi selväksi mitä kunnollinen kansa voi saada aikaan: 18 mitalia. Neljä kultaa vesilajeissa on merelliseen elinympäristöönsä sopeutuneelle kansakunnalle ihailtava saavutus.
Ensimmäisten lajien joukossa oli naisten maahockey Englanti vastaan Australia. Tätä meillä vähän tunnettua lajia pelataan nurmikentällä, ja vain käyrien mailojen tasaista puolta saa käyttää pelivälineenä olevan kovan pallon lyömiseen. Tämä ei ole lainkaan yksinkertaista, koska pelaaja joutuu hakeutumaan lyöntisuunnasta pallon vasemmalle puolelle. Kapealanteiset naiset liikehtivät kentällä kuin käsikirjoitettu baletti tarjoten katsojille esteettisiä kauneuden elämyksiä.
Olympiaratsastuksessa sukupuolten välinen tasa-arvo oli täydellinen kuin opettajien palkkaus Suomessa. Minulle uutta oli kouluratsastuksen arviointi: Miinuspisteitä annettiin ratsukolle, jos hevosen suu kireissä ohjissa aukesi suorituksen aikana. Vaikea sanoa, tässähän voisi olla oiva pohdinnan aihe suomalaisille asiantuntijoille: hymyilikö hevonen vai irvisti!
Jos Uuden Seelannin kisamenestys on kertomus menestyvästä yhteiskunnasta niin mikä selitttää Suomen romahduksen?
Jo vuonna 1992 pääministeri Esko Aho asetti toimikunnan tunnistamaansa kansakunnan alennustilaa potimaan. Toimikunta hajosi pystymättä yhteiseen lausumaan, mutta sen puheenjohtaja filosofi Ilkka Niiniluoto julkisti näkemyksensä kansakunnan vakavasta henkisestä lamaannuksesta: / www.litorina.org/kirjoituksiatext/id41.html/.
Ongelmia siis kartoitettiin, mutta mistään korjauksesta ei edes keskusteltu. Suomi yhteiskuntana ei pysty/nyt toimimaan. Mitä tehdä? Kysymyksiä ratkaistavaksi…
Seppo Mononen tutkija filosofian maisteri Ilmajoki www.litorina.org
Kirjoittajan valokuva: Rio 10 kilometristä Neuvosto-Aeroflotin lennolta Moskova-Buennos Aires. Vasemmalla Copacabana, sen takana Ibanema, alla Niteroin 10+ kilometrisiä valkeita rantoja. Merituuli Atlantilta painaa liikenteen pölyt pilviksi vuoristoa vasten.