Italiaan on tähän mennessä tullut Afrikan rannikolta noin 105 600 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. Viime vuonna tulijoita rekisteröitiin kaikkiaan 153 842. Tulijat ovat pääsääntöisesti afrikkalaisia. Aina välillä on kuultu, että pitäisi noudattaa Australian esimerkkiä ja käännyttää veneet takaisin sinne, mistä ovat lähteneet. Britannian pääministeri David Cameron on yrittänyt painostaa EU-päättäjiä, jotta veneet käännytettäisiin mahdollisimman pian, kun ne ovat lähteneet Libyan rannikolta. http://data.unhcr.org/mediterranean/country.php?id=105
Euroopan tilanne ei valitettavasti ole kuitenkaan yhtä suotuisa, kuin Australian veneiden käännytysten suhteen. Ihmiset saattavat joutua vaaraan joutuessaan palaamaan Libyaan. Libya on nimittäin tätä nykyä pääasiassa neljän eri ryhmittymän hallinnassa; pääkaupungista Tripolista pois ajetun, vaaleilla valitun hallituksen, kapinallisliittouman, joka hallitsee Tripolia, uuden YK:n tukeman koalition, jonka oli tarkoitus yhdistää sotivat osapuolet, mutta jonka molemmat osapuolet torjuivat, sekä Daeshin (Isis) paikallisen ryhmittymän, joka on vallannut osia keskisen Libyan rannikosta. Jopa rauhallisempina aikoina turvapaikan hakuun lähtenyt on ollut Libyassa vaarassa joutua orjatyöhön.
Cameronin hallitus onkin puhunut kuukausia sen puolesta, että Britannia lähettäisi joukkoja Libyaan taistelemaan paikallista Isisiä vastaan, jolloin turvapaikanhakijavirta Afrikasta voitaisiin turvallisemmin kääntää takaisinpäin. Libyan rannikolta luulisi Isisin tuhoamisen olevan ainakin helpompaa, kuin vuoristoalueilla. EU:n ja Britannian tulisi ryhtyä toimiin pikaisesti yhdessä paikallisten ryhmittymien kanssa. Kun Isis on tuhottu rannikolta, YK-joukot jäävät turvaamaan takaisin lähetettyjen turvapaikanhakijoiden paluuta ja SPR huolehtii ihmisten varustamisesta paluumatkaa varten.
Mutta takaisin Australian malliin. Australiaan turvapaikanhakijat ovat tulleet Indonesiasta, joka on toiminut kauttakulkumaana. Lähtijät on ollut turvallista palauttaa Indonesiaan. Kehnojen veneiden tilalle on tosin usein jouduttu vaihtamaan pelastusveneet.
Australian malliin ovat kuuluneet myös pakolaiskeskukset Naurulla ja Papua-Uudessa Guineassa Manuksen saarella, joilta ei pääse asettumaan myöhemminkään Australiaan pakolaiseksi. Australiasta on kerrottu, että heillä on menetelmä, jolla voivat selvittää vielä veden varassa olevalta ihmiseltä, onko tämä varsinainen pakolainen - onko riskiä joutua vainotuksi, jos käännytetään veneellä takaisin. Jos siltä vaikuttaa, turvapaikanhakija lähetetään näille saarille. Jos kriteerit eivät täyty, vene lähetetään takaisin Indonesiaan.
Australia on perustellut politiikkaansa humanitaarisesta näkökulmasta sillä, että näin he eivät ole ruokkineet ihmisten halua lähteä kansainvaellukselle kasvavissa määrin huterilla veneillä, jolloin hukkumisia on ehkäisty. Näyttää, että tässä on onnistuttu. Australiaan lähtijöiden määrä on vähentynyt huomattavasti.
Mutta mistä Eurooppa saa pakolaisleirit oikeasti vainotuille, jotka eivät voi paeta maidensa sisällä; Australian Naurulla ja Manuksella sijaitsevia vastaavat? Ainakin jostain Pohjois-Afrikan rannikon läheisyydestä niille täytyisi löytyä tilaa ja sopia kyseisten maiden/paikallisten ryhmittymien kanssa organisoinnista ja kulujen kattamisesta.
Australian virheistä olisi opittava; ihmisten liikkumista ei saa rajoittaa, kun kyse on pitkäaikaisesta asumisesta. Olosuhteet on järjestettävä kelvollisiksi vakituisemmallekin asumiselle. Pakolaiskeskuksiin voisi järjestää Taiteiden öitä ja muita luovia tapahtumia, joihin paikalliset ovat tervetulleita. Leireistä voisi tehdä eräänlaisia kulttuurikeskuksia. Kierrätysmateriaaleja taiteen tekoon voisi viedä Euroopasta. Kun pakolaiskeskukset näin vetäisivät valtataistelun eri leireistä ihmisiä ihmettelemään, voisivat ne toimia myös strategisesti suunnitellen konflikteja ehkäisevinä, sopua ja neuvotteluyhteyksiä luovina. Järjestyksenpitoon ja turvallisuuteen olisi panostettava erityisesti alueella ja naisia fasilitoitava johtaviin asemiin tässä työssä.
Pakolaiskeskuksissa annettaisiin koulutusta pienyrittäjyyteen ja ne voisivat toimia keskuksina, joissa pyritään käynnistämään yrittäjyyttä uusilla aloilla. Tällaisissa laadukkaissa pakolaiskeskuksissa on kyllä se ongelma, että ne houkuttelevat helposti köyhää väestöä joka puolelta ja kävisivät pian ahtaiksi elatuskeskuksiksi. Tästä on jo kokemusta, kuinka jotkin pakolaisleirit tarjoavat ympäristöään paremmat fasiliteetit ja keräävät ihmisiä ympäröiviltä alueilta. Ongelma on kuitenkin ratkaistavissa, vaikka se jättää väistämättä halukkaita pakolaiskeskuksten ulkopuolelle.
Mutta eikö Eurooppaan ja Australiaan tämän jälkeen otettaisi pakolaisia enää ollenkaan? Australia on ottanut vastaan pakolaisia edelleen, mutta hallitusti ja varmasti mitoittaen kiintiön sellaiseksi, ettei se ylitä maan taloudellista ja sosiaalista kantokykyä. Australia on vastaanottanut hallitusti sopivaksi katsomansa kiintiön pakolaisia vuosittain; viimeisten 20 vuoden aikana tämä määrä on ollut 12 000-13 000 vuosittain. Kiintiöpakolaiset saavat viisumin Australiaan.
Australialla on kuitenkin ollut vaikeutensa politiikkansa toteuttamisessa. Naurulla on ollut viime aikoina yhä enemmän mielenosoituksia olosuhteita kohtaan ja olosuhteet todella ovat oletettavasti huonot. Pakolaiset esimerkiksi pääsivät liikkumaan vapaasti saarella vasta viime vuoden lokakuusta lähtien, vaikka pakolaiskeskus on katkoksen jälkeen ollut toiminnassa vuodesta 2012 lähtien. Olosuhteet ovat arvattavasti olleet ahtaat ja lasten koulunkäyntimahdollisuudet surkeat.
http://www.bbc.com/news/world-asia-28189608
https://en.wikipedia.org/w.../Nauru_Regional_Processing_Centre
http://www.reuters.com/.../us-australia-immigration-idUSKCN0Y
Myös Papua-Uuden Guinean Manuksella liikkuminen on ollut rajoitettua, mutta maan korkein oikeus määräsi huhtikuussa, että nuhteettomien turvapaikanhakijoiden liikkumisen rajoittaminen on perustuslain vastaista. Maan pääministeri on nyt määrännyt Australian sulkemaan pakolaiskeskuksen. Keskuksessa on 850 ihmistä ja uutisen mukaan "Australia ei ole valmistautunut vastaanottamaan näitä". No, eipä vaikuta isolta määrältä suhteessa maan vuotuiseen kiintiöpakolaisten määrään.
Saarten olosuhteiden ohella toisena ongelmana on ollut, ettei Australia ole huolehtinut takaisin lähettämiensä veneiden riittävästä varustelusta paluumatkaa varten, jolloin alukset muuttuvat helposti "kelluviksi arkuiksi". Näitä virheitä Euroopan ei tarvitse kuitenkaan toistaa.
https://www.theguardian.com/news/2016/mar/18/should-eu-adopt-australia-s...
Jos sinua kiinnostaa korostetun asiallinen maahanmuuttokeskustelu, liity "Maahanmuuttokriittiset" -keskusteluryhmäämme Facebookissa! Mukana myös kansan- ja median edustajia, sekä muita vaikuttajia.