Pääministeri Juha Sipilä toi poliittiselle ja työmarkkinapoliittiselle areenalle ajatuksen laajasta yhteiskuntasopimuksesta, nyt se sitten on osittain saatu Kiky-sopimuksena ja jäljellä ovat vain työttömyyden vähentämiseen tähtäävät kolmikantaneuvottelut. Jälkimmäisiin neuvotteluihin en oikein usko kahdesta syystä työttömyys laskee vain globaalien markkinoiden piristymisen avulla. Kiky-sopimuksella on saavutettu se mahdollisuus kotimaisen kysynnän kasvuun mihin nyt katsotaan olevan varaa. Siitä mitä ollaan saavutettu kiitos, huonomminkin olisi voinut käydä.
Toinen syy on se, että työttömyysturva on ay-liikkeelle erityisen tärkeä asia Loimaan kassasta huolimatta. Työttömyyskassa ja sen edut ovat tärkein syy ay-liikkeeseen liittymiseen. Työttömyysturvan heikentäminen merkitsisi myös ay-liikkeen heikentämistä. Hallitukselta tai eduskunnalta ei ole itsenäiseen päätökseen tarvittavaa rohkeutta. Uhkarohkeus olisi ehkä oikeampi ilmaus.
Markkinat ei politiikka on se, joka työmarkkinat uudistaa. Liian innokas politikointi jarruttaa. On odoteltava sukupolvenvaihdoksia, digitalisoinnin ja robotiikan etenemistä. Ne yhdessä työsuhteiden luonteen muutoksen kanssa muuttavat lopulta tilannetta ratkaisevasti. Mutta kannattaa tässä yhteydessä muistaa, että yhteiskunnallisella vakaudella on hintansa.
