Talouselämän ykkösuutisiin 9.9.2016 kuuluva artikkeli kirjoittaa muun muassa:
"Hallitus on huolissaan suomalaisen työn huonosta tuottavuudesta, mutta todellisuudessa suomalainen työ pärjää tuottavuusvertailussa erinomaisesti. Suomi päihittää tuottavuusvertailussa jopa Saksan ja Ruotsin, puhumattakaan euroalueen keskiarvosta, kun vertaillaan työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti.
Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. Sen mukaan Suomi on päihittänyt muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta."
Hieraisitko silmiäsi kahteen kertaan? Samassa nk. tuottavuusvertailussa Kreikka oli numero ykkönen vuosina 2005-2010. Vieläkö jaksat uskoa, että kyseessä on tuottavuusvertailu vai joku muu tilastointi?
Ainakin tässä vaiheessa olisi Talouselämän taloustoimittajan kellot pitäneet soida. Annetaan anteeksi, että hän ei osannut kääntää "Development of productivity" suomeksi tuottavuuden kehityksenä vaan tuottavuutena. Hänen olisi kuitenkin pitänyt käyriä tutkiessaan törmätä Kreikan sijaan EU:n "tuottavimpana" maana ja lukea kaikki uudestaan ennenkuin julkaisee artikkelin, joka on erittäin hallituskriittinen. Asian vakavaksi saa tosiasia, että hän tulkitsee aivan väärin tilaston ja käyttää sitä poliittisena aseena. Voiko Talouselämä talousalan ja kansantalouden lehtenä sallia tällaisia ei-asiantuntijakirjoituksia? Miksi näitä ei kontrolloida?
Tuottavuuden kehityksellä ja tuottavuudella instrumentteina on valovuosien ero. Kun kreikkalainen tekee kaksi tuolia päivässä ja seuraavana vuonna kolme on tuottavuuden kehitys 50% kun samaan aikaan saksalaisen tuottavuuden kehitys on 5%, koska hän valmistaa 10.000 ja seuraavana vuonna 500 enemmän. Tuottavuudessa saksalainen luonnollisesti on kreikkalaista edellä. Sitä tuskin edes taloustoimittajalle tarvitsee selventää. Mitä mieltä olette? Onko artikkelissa sattunut vain käsitysvirhe, käyttääkö lehti tällaisia julkaisuja tarkoituksella poliittisena instrumenttina ja miten paljon media edesauttaa nk. populismia?