SUOMALAISET TIETOSANAKIRJAT
SUOMALAISEN TIETOSANAKIRJAN VAIHEITA
A. Varhaisvaihe: Johannes Gezelius vanhempi julkaisi Turussa vuonna 1672 teoksen "Encyclopædia synoptica ex optimis & accurantissimis philosophorum scriptis collecta". Se sisälsi 1264 sivua tietoa monilta aloilta.
B. Pioneerivaihe: Pioneerivaiheessa merkittävä suomalainen tietosanakirja oli Agathon Meurman: Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten. (1883-1890) Se sisälsi 945 sivua ja noin 12.000 hakusanaa. Uskonnollisella rintamalla oli monia merkittäviä teoksia, mutta tietosanakirjaa muistuttaa esimerkiksi Juuso Hedberg: Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja (Gummerus 1890) yhdistettynä muuhun tuotantoonsa. Hakemisto tuotantonsa sisällöllisistä yksityiskohdista kruunaisi tietosanakirjan. Hakemistonsa ansiosta oivaksi tietosanakirjaksi osoittautuikin mm. Oma maa: Tietokirja Suomen kodeille (1906, 2. p. 1920-1928, uusi laitos 1950-luvulla). Yksiosaisen tietosanakirjan edeltäjänä toimi Yrjö Karilaksen Pikkujättiläinen, jota ilmestyi 19. painoksena alkaen vuodesta 1924.
VARSINAISET TIETOSANAKIRJAT
C. Kivijalkavaihe: Kivijalan varsinaiselle suomalaiselle tietosanakirjallisuudelle loi Tietosanakirja 1909-22. Tietosanakirja oli suuri kansallinen hanke. Tuota teosta varten E. N. Setälä loi sanan "tietosanakirja". Ilman lisäosaa se sisälsi 66.000 hakusanaa. Sarjaa myytiin 16.000 kpl, mikä oli enemmän kuin oli odotettu. Jostakin syystä Suomessa ei hinnallisestikaan arvosteta maan varhaisia tietosanakirjoja läheskään niin korkealle kuin esimerkiksi Ruotsissa.
D. Monopolivaihe: Ikäänkuin monopoliasemassa ilman kilpailijoita alallaan painetut tietosanakirjat olivat 1900-luvun lopulle saakka. Mutta tietosanakirjojen keskinäinen kamppailu kiihtyi 1960-luvulla. Varsinkin 1990-luvulla alkoi tulla runsaasti yksiosaisia ja erikoistietosanakirjoja. Kestosuosikkeja ovat olleet Mitä Missä Milloin - Kansalaisen vuosikirja, jota alettiin julkaista vuonna 1951 ja Kuka Kukin on -teos, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909 Aikalaiskirjan nimellä.
E. Internetaika: 1990-luvun lopulta alkaen kuvaan ovat tulleet CD-romput ja internet. Internet tarjoaa yhä enemmän erilaisia maksuttomiakin tietosanakirjoja. Painettu tietosanakirja edelleen kamppailee olemassaolonsa puolesta ja varmasti säilyykin, mutta harvempaan tahtiin ilmestyvänä. Internetaikana ihmiset alkavat oppia, että painettu tietosanakirja ei välttämättä ole se, mistä asiat voidaan tarkistaa vaan että kaikkitietävyys, erehtymättömyys ja luotettavuus ovat sanoja, joilla painettujen tietosanakirjojen kustantajat ratsastavat varmistaakseen tuotteidensa myynnin ja internettietosanakirjoja voidaan vastustaa siksikin, että juuri ne tarjoavat vaihtoehtoisia malleja tiedoista, tietoja, joita valtio ei ole sanellut vaan joita ihmiset tarvitsevat. Ensimmäinen yritys luoda ennaltatietäväkin tietosanakirja nettiin on ollut "Veijone-tietosanakirja".
SUOMALAISET TIETOSANAKIRJAT VARHAISIMMASTA ALKAEN
1. 1909-22. Tietosanakirja / 1909 (1. osa) - 1919 (10. osa) - 1922 (11. täydennysosa) - osissa n. 1728 palstaa. Toimittaneet aluksi Wäinö Bonsdorff, sitten Jalmar Castrén. Otavan ja WSOY:n yhteisyritys Tietosanakirja-Osakeyhtiö kustantajana.
2. 1925. Pieni tietosanakirja 1-4 , Otava / 1925-1928, toim. Jaakko Forsman.
3. 1929. Uusi tietosanakirja : 2 osana, Karisto / toimittanut V. Hämeen-Anttila. 1929-1932.
4. 1931. Iso tietosanakirja 1- 15, Otava / 1930-39 toim. Jaakko Forsman. Myytiin yli 20.000 kpl.
5. 1931. Raamatun tietokirja I-II. Päätoim. Arthur Hjelt. Toim. Aapeli Saarisalo ... Otava. II osa 1939.
6. 1949. Pieni tietosanakirja I-IV / 1949-52 toimituskunta: L. Arvi P. Poijärvi. Otava
7. 1955. Pieni tietosanakirja I-IV / kokonaan uusittu laitos / 1955-57. Yhteensä myytiin 80.000 sarjaa.
8. 1960. Otavan yksiosainen tietosanakirja / 1960 Päätoimitaja Kalle Vaarnas.
9. 1960. Uusi tietosanakirja 1-24 + 2 (1960-66,72) / päätoim. Veli Valpola. Tietosanakirja Oy. - yli 130.000 artikkelia, 126.000 hakusanaa. Myytiin 30.000 sarjaa. - ehkä laajin Suomessa julkaistu tietosanakirja.
10. 1960. Otavan Iso tietosanakirja = Encyclopaedia Fennica 1-10 / toimituskunta: Paavo Ravila (osa 6-) Matti Koskenniemi. Toim.: I[lmari] Havu. - 90.000 hakusanaa, yleishakemisto 90.000 sanaa, karttahakemisto 30.000 sanaa. myytiin n. 100.000 sarjaa.
11. Fokus 1-8 : Otavan kertovasti kuvitettu tietosanakirja. Päätoim. Kalle Vaarnas.
12. 1965. Lasten tietosanakirja / teksti: Leena Helka. Alkuteos: Witte Kinderlexikon.
13. 1966. Koululaisen tietosanakirja / toimitus Matti Hakala.
14. 1969. Facta 1-10 + hakemisto-osa (1969-71, 1974) Facta : 10-osainen tietosanakirja / Päätoim.: Veli Valpola. WSOY. Myytiin yli 75.000 sarjaa.
15. 1972. Tiedon värikäs maailma : nykyaikainen tietosanakirja / Matti Hakala, päätoim. toim. Pertti Virtaranta ... Helsinki : Uusi kirjakerho (Sanomapaino)
16. 1972. Iso Raamatun tietosanakirja I-III / kansainvälinen toim.: Thoralf Gilbrant & Hugo Odeberg; suomal. toim.: Aapeli Saarisalo & Toivo Koilo.
17. 1972. Koululaisen uusi tietosanakirja ja Lisätietojen pikkujättilainen / Matti Hakala, päätoim.
18. 1974. Combi : tietosanakirja / toim.: Tauno Tainio, Ulla Huhtala & Vappu Uimonen. Tammi.
19. 1974. Apollo : peruskoululaisen tietosanakirja / toim.: Urho Johansson & Risto Valjakka.
20. 1975. Kodin suuri tietosanakirja / päätoim.: Matti Hakala. Weilin + Göös.
21. 1976. Otavan Suuri Ensyklopedia 1-12 + 2 täyd. (1976-1988).
22. 1976. Spectrum tietokeskus (WSOY) 1-17. (1976-1988).
23. 1979. Perustieto 1-8 : ensimmäinen tietosanakirja / toim.: Laina Metsähuone, Raija Tähkiö. Otava 1979-1981. Italialainen alkuteos.
24. 1982. Uppslagsverket Finland I-III. - ruotsinkielinen Suomi-aiheinen tietosanakirja.
25. 1984. Taskutietojätti : A-Ö : Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja / päätoim.: Jorma O. Tiainen. Gummerus, 1984 2367 s. Uusia painoksia myöhemmin useita.
26. 1988. Suuri suomalainen tietosanakirja / Matti Eskola. Suuri suomalainen kirjakerho.
27. 1989. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10 / toim.: Thoralf Gilbrant, David A. Polfus, toim.
28. 1990. Juniorifakta : lasten tietosanakirja / suomentanut Tarja Virtanen
29. 1990. Koululaisen tietosanakirja / toimituskunta: Jorma O. Tiainen ... Gummerus
30. 1993. Lasten kuvitettu tietosanakirja / alkuteoksen toimituskunta: Muffy Dodson ... suomenkielisen laitoksen toimituskunta: Matti Kinnunen ...
31. 1993. Weilin + Göösin tietosanakirja 1-5 / päätoimittaja: Matti Eskola.
32. 1995. WSOY iso tietosanakirja / päätoimittaja: Kalevi Koukkunen WSOY.
33. 1998. Pieni ja paras tietosanakirja : A-Ö / Pohjautuu Gummeruksen Tietojätin 1983-93 tietokantaan.
34. 1998. Lapsen oma tietosanakirja / kirjoittanut Andrew Langley ; suomentanut Veera Kontro. WSOY
35. 1999. CD-Facta 99 [Elektroninen aineisto] : elektroninen tietosanakirja. WSOY, 1998
36. 2000. CD-Facta 2000 [Elektroninen aineisto] : elektroninen tietosanakirja. WSOY, 1999
37. 2001. CD-Facta 2001 [Elektroninen aineisto] : tietosanakirja. WSOY, 2000
38. 2001. Lasten fakta / ruotsinkielisestä alkuteoksesta suomentanut Tarja Virtanen. WSOY, 2000
39. 2001. Tietojätti : Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö / toimitus: Veikko Ahola ... 1983-93 tietokantaan.
40. 2001. Suuri tietosanakirja / vastaava toimittaja: Kirsti Kujanen. WSOY, 2001 (Gummerus). 1007 s.
41. 2002. CD-Facta 2002 [Elektroninen aineisto] : suomenkielinen tietosanakirja. WSOY, 2002. Vaatim. Pentium 100 MHz.
42. 2003. CD-Facta 2003 [Elektroninen aineisto] : suomenkielinen tietosanakirja. WSOY, 2002. Vaatim. Pentium 100 MHz.
43. 2003. Minun maailmani : ensimmäinen tietosanakirja / suomentanut Tarja Virtanen. Otava, 2002. 191 s.
44. 2003. Factum : uusi tietosanakirja. päätoimittaja: Juha Honkala. Weilin & Göös, 2003 (WS Bookwell). 446 s.
45. 2004. Veijone tietosanakirja. Vuodesta 2004 alkaen Harri Veijonen on puhunut päätoimittamistaan internetsivuista nimellä tietosanakirja. Sanoja etsitään Google- tms. hakupalvelimesta kera sanan "veijone".
Kirjallisuutta: Häkli, Esko 1981. Tiedon taika: Ensyklopedioista ennen ja nyt. Arvi, L., Poijärvi, P. 1958 Suomalaisen tietosanakirjan vaiheita. HV
PIONEERIVAIHEEN TIETOSANAKIRJA "OMA MAA"
JOITAKIN HUOMIOITA KIRJASTA JA KIRJASTOISTA
Oma maa. Tietokirja Suomen kodeille. Toimittanut Edvin Linkomies. Teos on painoksesta riippuen julkaistu 12 niteenä tai kaksi osaa yhdessä eli kuutena niteenä ja erikseen pienikokoisempi hakemisto-osa, mikä sarjan sisällysluettelona on tärkeä.
Sisällysluettelosta: Hakusana Tampere, kaupunginkirjasto IV 410.
Itse teoksesta löytyy aukeama, jossa vasemmalla kuva Viipurin kaupunginkirjastosta ja oikealla Kouvolan kaupunginkirjastosta. Seuraavalla aukeamalla Lauritsalan kauppalankirjaston pikkulasten osasto-kuva. Näin vuoden 1958 ja 1965 laitoksissa. Artikkeli on Helle Kannilan käsialaa otsikolla "Yleiset kirjastot". Mainitaan, että "maamme kaikissa kaupungeissa oli kaupungin omistama kirjasto jo valtion kirjastotoimen alkaessa v. 1921.
Helsinki. Helsingissä oli kaupunginkirjasto perustettu mm. Z. Topeliuksen aloitteesta v. 1860 ja se oli saanut anniskeluvoittovaroilla pystytetyn oman rakennuksen jo niin aikaisin kuin v. 1880.
Turku. Turussa perustettiin aluksi erikseen sivistyneemmille lukijoille ns. kaupunginkirjasto ja vähemmän sivistyneille ns. kansankirjasto, mutta nämä sijoitettiin molemmat samaan kauppaneuvos Fr. Rettigin lahjoittamaan v. 1903 pystytettyyn taloon ja yhdistettiin myöhemmin kokonaan."
Tampere. Tampereella valmistui vuorineuvos Emil Aaltosen tekemän lahjoituksen pohjalta rakennettu kirjastotalo v. 1925. Rakennus sijaitsee Tammerkosken partaalla. Uusi kaupunginkirjasto "Metso" on rakennettu reilu kilometri länteen, Pyynikin suuntaan.
Viipuri. Viipurissa kauppaneuvoksetar Maria Lallukan lahjoitusvaroilla aikaansaatu Alvar Aallon suunnittelema kirjastotalo v. 1935.
Helle Kannilan artikkelin lopussa kerrotaankin, miten aikaisemmat painokset ovat olleet hieman eri sisältöisiä. Kirjastojen osalta näin: "Kun edellä historiallisessa katsauksessa mainittu kirjastojen ystävä, tohtori A. A. Granfelt kirjoitti v. 1908 Oma Maa teoksen ensimmäiseen laitokseen `kansankirjastoista ja kansalaiskirjastoista´, hän sisällytti kirjoituksensa loppuun kuvitelman siitä, millaisiksi maaseudun kirjaston tuli kehittyä." Kyseisen kuvitelman Helle Kannila sitten lainaakin artikkelinsa loppuun. Oma Maa IV s. 418 uudemmissa laitoksissa. Harri Veijonen http://wwnet.fi/users/veijone/