Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL-blogissa erikoissuunnittelija Kirsi-Marja Lehtelä huomauttaa taloudellisen tasa-arvon miesten ja naisten välillä edistyvän hyvin tahmeasti huolimatta siitä, että maamme sijoittuu vuosi toisensa jälkeen kärkisijoille Maailman talousfoorumin ylläpitämällä rankilistalla.
Miesten ja naisten välinen yleinen palkkaero on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna edelleen varsin suuri huolimatta korkeatasoisesta ja kattavasta koulutuksesta ja työmarkkinoiden sinänsä sujuvasti omimista tasa-arvoedullisista käytänteistä, joita valtiovaltakin tukee erityisen tasa-arvolainsäädännön avulla.
"Tilastokeskuksen julkaisemista palkansaajien ansiotasotilastot antavat tasa-arvosta kuitenkin toisenlainen kuva. Tavoite naisten ja miesten samapalkkaisuudesta yksityisellä sektorilla on karkaamassa yhä kauemmas. Ammattirakenteen muutos on vain kasvattanut palkkaeroa miesten hyväksi kaikilla koulutusasteilla.
Yhtä paljon koulutettujen naisten ja miesten palkkaerot ovat kasvaneet erityisesti korkea-asteen ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla, hiukan vähemmän keskiasteella.
Pitkään jatkunut talouden laskukausi ei ole tasoittanut miesten ja naisten palkkaeroja. Valtion tai kunnan palveluksessa olevien naisten ja miesten palkkaerot ovat jopa kasvaneet, kun huomioon otetaan koko eliniän ansiot. Selityksenä on pääasiassa naisille lankeava hoivavastuu. Se hidastaa tai jopa estää naisten urakehitystä, vaikka julkisella sektorilla samasta työstä maksetaan periaatteessa sama palkka."
Lehtelän arvion mukaan samapalkkaisuuteen sitovista kansainvälisistä sopimuksista ja perustuslakiin kirjatusta tasa-arvon edistämisvelvoitteesta huolimatta työmarkkinoilla tapahtuvaa rakennemuutosta korreloimaan pyrkivät hallituksen toimet eivät huomioi riittävässä määrin päätösten pitkäaikaisia sukupuolivaikutuksia - työehtoihin kohdistuvat muutokset sekä sosiaalietuuksien epätasainen jakauma sukupuolten välillä saattavat hyvinkin hidastaa tai jopa kokonaan pysäyttää taloudellisen tasa-arvon edistymisen.
"Keskustelussa tasa-arvon toteutumisesta on syytä huomioida myös pitkän aikavälin näkökulma. Yleisesti on ajateltu, että sukupuolten erot sosiaaliturvan kohdentumisessa tasoittuvat, mm. uusien koulutettujen sukupolvien myötä, ja esimerkiksi vanhemmuuteen liittyvien perhevapaiden jakautuessa tasaisemmin. Työelämän kehitys palkkaeroineen sekä perhevapaiden epätasainen jakautuminen ennakoivat kuitenkin toista."
Lehtelän arvioma kehitys on jo nähtävissä esimerkiksi työllisyystilastoista - vuoden 2016 heinäkuussa 15-64 vuotiaiden miesten työllisyysaste oli hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kohonnut rapsakasti yli 72:n prosentin, mutta naisten työllisyysaste oli Sipilän hallituskauden ensimmäisenä vuotena kääntynyt laskusuuntaan ja on pudonnut jo alle 70 prosentin...