Nyt puhutaan 40 000 turvapaikanhakijasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi asutti sotien jälkeen 420 000 - 430 000 luovutetuilta alueilta siirtymään joutunutta suomalaista. Tosin keinotkin silloin olivat järeämpää luokkaa. Yhtenä niistä oli maanhankintalaki, jossa puututtiin omaisuuden suojaan ja joka sen vuoksi jouduttiin säätämään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Laissa pakkolunastettiin nimellistä korvausta vastaan maa-alueita, ja niitä jaettiin siirtoväelle asutustiloiksi ja myös muille rintamamiehille ja maata tarvitseville. Kaikkiaan 100 000 tilaa perustettiin maanhakintalain kautta. Historiallinen yksityiskohta oli se, että Maatalousministeriön asutusasian osaston johtajana toimi tuolloin Veikko Vennamo, ja monissa päätöksissä, joilla kaikkiaan 400 000 evakkoa, rintamamiestä ja kaatuneiden omaista sai maatilan tai rakennustontin, oli Veikko Vennamon allekirjoitus. Ei ollut mikään ihme, että Vennamon kannatus ensin Maalaisliitossa, ja sitten Suomen Pientalonpoikien Puolueessa ja sittemin Suomen Maaseudun Puolueessa oli kansan parissa vankka.
40 000 on toki pienempi määrä, kuin 430 000, mutta voi olla, että turvapaikan hakijoiden virta jatkuu useita vuosia. Evakkoja asutettaessa säädettiin mm. uusia veroja tilanteen hoitamiseksi, ja voi olla, että jotain uusia veroja voidaan joutua säätämään uusien turvapaikanhakijoiden aiheuttamien kulujen maksamiseen. Mutta voidaanko esimerkiksi harkita maiden pakkolunastusta asuntorakentamiseen turvapaikanhakijoille? Tai muita yhtä dramaattisia keinoja?
Wikipedia-artikkeli siirtoväestä luettuna https://
