Suomalaisia johdetaan edestä, sanoi eräs edesmennyt kenraali. Vanhempi väki muistaa, kuinka entinen presidentti Urho Kekkonen johti Suomea yli kaksikymmentä vuotta putkeen. Häneen luotettiin, joskus liikaakin. Jotkut eivät luottaneet, mutta he olivat vähemmistönä.
Pääministeri Sipilä antoi lupauksia johtajan taidoistaan viime kevään korvalla, kun hän johti hallitusneuvotteluja Smolnassa. Mutta nyt, kun pitäisi käytännössä johtaa koko kansakuntaa, niin hän vetäytyy taka-alalle. Kävikö siinä niin, että insinööritaidoilla on helppo johtaa suunnittelua, mutta sitten, kun pitää panna suunitelmat toimeksi, niin johtamistaidot eivät riitä?
Viimeaikoina olemme saanet todistaa, kuinka Sipilä mielellään luovuttaa puheenvuoron valtiovarainministeri Stubbille, joka mielellään onkin "kukkona tunkiolla". Se ei lupaa hyvää. Pääministerin täytyy olla se, johon kansakunta katsoo nyt, kun Suomi on monella tapaa vaarassa. Jos ei Sipilästä ole siihen, niin sitten on vain yksi keino, hajoittaa eduskunta, ja määrätä uudet vaalit. Pääministeri on nykyisen perustuslain mukaan paljon varrtijana, kun vain hän voi tehdä aloitteen uusista vaaleista.
Sipilän hallitus on vajaa työkykyinen. Perussuomalaiset ovat jatkuvasti median hampaissa ja se merkitsee, että heidän aikansa ja voimavaransa kuluu niiden selvittelyssä.
Isot päätökset, joita Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät kyenneet tekemään, odottaa yhä tekijäänsä. Nyt näyttää siltä, että Sipilän hallituskin vain siirtää päätöksentekoa eteenpäin. Ei hyvältä näytä.
Ennenpitkää täällä on Brysselin byrokraatit tekemässä päätöksiä, kuten Kreikassa.
